Äkäukko |
MERIITIT
|
Siekkisen Sari naapurista soitteli kertoakseen, että hän tietäisi nyt ihan tosi kivan myynnissä olevan varsan. Koska kyllähän jokainen hevosihminen ja tallinomistaja ostaa ihan minkä vaan maallikkonaapurin kaverin tutun kaiman hevosen. Vähän turhan kilttinä vastailin jaata ja juuta tuolle yli-innokkaalle naishenkilölle. Melkein huomaamattani olinkin jo sopinut, että käyn tätä aivan mahtavaa varsaa katsomassa, kun seuraavan kerran valmennuskierros vie lähelle varsan kotikontuja.
Kun minua sitten kuljetettiin mutaisella tallinpihalla perimmäisen tarhan luo, kaduin sinne lähtöä syvästi. Hymyillen kuitenkin kuuntelin orivarsan esittelyä ja vaivihkaa pyyhkäisin rapaa nahkasaappaistani. Olihan varsan suvussa mielenkiintoisia nimiä. Aika vähän käytettyjä oreja, mutta menestyneitä tammoja.
"No, tässä se nyt olisi, Äkäukko", kasvattaja päätti kierroksensa. Nostin katseeni surkean mutaisista saappaistani ja suuni melkein loksahti auki. Sovittu esittelypäivä ja minua odottaa tarhassa mudalla kuorrutettu, takkuinen ja lihakseton vuosikas varsa. Se muistutti enemmän rumaa ankanpoikasta kuin hevosvarsaa. "Meille olisi kunnia, jos Äkäukko pääsisi vaikuttamaan Vappulan Kartanon kasvatuslinjoihin", kasvattaja vielä sanoi. Äh..
|
Luonnekuvaus
Ukkohan ei tullut Vappulaan tehdäkseen sinne kodin ja jäädäkseen sinne asumaan. Jonkinsortin potentiaalia oriissa näin, sillä ratsutussopimus tehtiin ja nelivuotispäivänsä kynnyksellä rautias lastattiin traileriin ja kuljetettiin Vappulaan oppimaan. Kovin hitaasti kehittyvänä ja muutoinkin lapsenomaisena hevosena, Ukon kanssa edettiin hitaasti ja se lomaili toisinaan kasvattajallaan. Silloin minusta tuntui kovin tyhjältä. Joku iso pala Vappulaa puuttui.
Mitäänsanomaton takkukasasta muovautui ajan myötä varsin kiva hevonen. En minä sitten raaskinutkaan siitä enää luopua, sillä se on luonteeltaan kiltti, eikä lainkaan niin äkäinen kuin nimi antaisi olettaa. Yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Nälkäkiukku on Ukon kanssa kammottavaa todellisuutta, jos ruoka-aika viivästyy minuutinkin tai päivärytmiin tulee joku odottamaton muutos, jonka takia Ukko on mössöjensä edessä karsinassaan tavanomaista myöhemmin. Voitte siis kuvitella minkälainen lohikäärme meillä asuu, kun kelloja siirretään.. Kiltti Ukko napsuttelee hampaitaan ilmassa niin lähellä, että hirvittää.
Nälkäkiukun lisäksi Ukossa on toinenkin ruokaan liittyvä huono piirre. Se kasvattaa ihan valtavan helposti vatsansa ympärysmittaa. Laihdutappa hevosta, joka sietää nälkää hyvin vähän. No, totta puhuen ei ollenkaan. Matalaenergistä heinää kuluu paljon, eikä viikko-ohjelma sisällä liikunnan suhteen lainkaan vapaapäiviä. Kovaa treeniä Ukko ei päivittäin harrasta, mutta sen kanssa käydään esimerkiksi usein pitkillä maastolenkeillä.
Mistä päästäänkin seuraavaan aiheeseen: Ukko ratsuna. Se on sellainen varsinainen perussuokki. Valtavan etupainoisena hevosena se vaatii ratsastajalta paljon tukea ja apuja painon siirtämiseen takaosan päälle. Ratsuna Ukko on kuitenkin varma ja turvallinen. Sen kanssa voi samoilla pimeässä metsässä tai kylillä liikennevaloissa.
Mitäänsanomaton takkukasasta muovautui ajan myötä varsin kiva hevonen. En minä sitten raaskinutkaan siitä enää luopua, sillä se on luonteeltaan kiltti, eikä lainkaan niin äkäinen kuin nimi antaisi olettaa. Yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Nälkäkiukku on Ukon kanssa kammottavaa todellisuutta, jos ruoka-aika viivästyy minuutinkin tai päivärytmiin tulee joku odottamaton muutos, jonka takia Ukko on mössöjensä edessä karsinassaan tavanomaista myöhemmin. Voitte siis kuvitella minkälainen lohikäärme meillä asuu, kun kelloja siirretään.. Kiltti Ukko napsuttelee hampaitaan ilmassa niin lähellä, että hirvittää.
Nälkäkiukun lisäksi Ukossa on toinenkin ruokaan liittyvä huono piirre. Se kasvattaa ihan valtavan helposti vatsansa ympärysmittaa. Laihdutappa hevosta, joka sietää nälkää hyvin vähän. No, totta puhuen ei ollenkaan. Matalaenergistä heinää kuluu paljon, eikä viikko-ohjelma sisällä liikunnan suhteen lainkaan vapaapäiviä. Kovaa treeniä Ukko ei päivittäin harrasta, mutta sen kanssa käydään esimerkiksi usein pitkillä maastolenkeillä.
Mistä päästäänkin seuraavaan aiheeseen: Ukko ratsuna. Se on sellainen varsinainen perussuokki. Valtavan etupainoisena hevosena se vaatii ratsastajalta paljon tukea ja apuja painon siirtämiseen takaosan päälle. Ratsuna Ukko on kuitenkin varma ja turvallinen. Sen kanssa voi samoilla pimeässä metsässä tai kylillä liikennevaloissa.
Sukutaulu & jälkeläiset
|
ISÄ Hevonen
tummanrautias 157cm evm |
|
|
EMÄ Hevonen
vaaleanrautias 162cm evm |
|
|
JÄLKELÄINEN
|
ISÄ / EMÄ
|
SAAVUTUKSET
|
