Vappulan Etna |
KTK-I
|
Etna kuoli 3.3.2022 varsomisesta aiheutuneisiin komplikaatioihin.
|
Luonnekuvaus
Kuvittele kolmevuotias uhmaikäinen. Jep, sukka rutussa ja tantrumi on valmis, tai ruoka maistuu väärältä ja lautanen lentää lattialle. No, kuvittele nyt uhmaikäinen noin viisisataakiloiseksi nelijalkaiseksi läsipääksi. Se on meidän Etna. Se ero Etnassa sentään on uhmaikäiseen, että ruokaa se ei koskaan katsele epäillen pitkin nenän vartta ja tallo heiniä jalkoihinsa. Poikkeuksena se, kun tuoreelta heinältä pitäisi taas siirtyä säilöheinään. Se kismittää Etnaa jokseenkin paljon.
Etna on ihan valtavan kaunis ilmestys, jopa silloin kun se vetää korvat niskaa myöten ja näyttää hapanta naamaa. Etnalla on tietyt hovineidot, jotka saavat hänen ylhäisyyttään hoitaa. Tai toisin sanoen ovat oppineet lukemaan tamman mielialoja, eivätkä säikähdä pienestä. Etna on herkkä tamma, eikä se pidä ylenpalttisesta häsläämisestä ympärillään. Ei se kuitenkaan mikään hirviö ole, eikä syö hoitajatyttöjä taikka varttuneempia hoitajahenkilöitä iltapalaksi. Etna vain sietää vaan tiettyyn pisteeseen asti hipsuttelua ja rapsuttelua, se ei ole sillä tavalla sosiaalinen hevonen, joka kaipaisi jatkuvaa huomiota osakseen.
Ratsuna Etna on räjähtävä. Sen selässä saa istua aika hiljainen kuski, joka ei häiritse tamman keskittymistä heiluen ja huojuen. Sillä on erinomaisen polkeva ravi ja hyvin toimiva takamoottori. Toisinaan takamoottorissa on niin paljon potkua, että Etna näyttää vähän keinuhevoselta. Kiukkuiselta sellaiselta.
Etna on ihan valtavan kaunis ilmestys, jopa silloin kun se vetää korvat niskaa myöten ja näyttää hapanta naamaa. Etnalla on tietyt hovineidot, jotka saavat hänen ylhäisyyttään hoitaa. Tai toisin sanoen ovat oppineet lukemaan tamman mielialoja, eivätkä säikähdä pienestä. Etna on herkkä tamma, eikä se pidä ylenpalttisesta häsläämisestä ympärillään. Ei se kuitenkaan mikään hirviö ole, eikä syö hoitajatyttöjä taikka varttuneempia hoitajahenkilöitä iltapalaksi. Etna vain sietää vaan tiettyyn pisteeseen asti hipsuttelua ja rapsuttelua, se ei ole sillä tavalla sosiaalinen hevonen, joka kaipaisi jatkuvaa huomiota osakseen.
Ratsuna Etna on räjähtävä. Sen selässä saa istua aika hiljainen kuski, joka ei häiritse tamman keskittymistä heiluen ja huojuen. Sillä on erinomaisen polkeva ravi ja hyvin toimiva takamoottori. Toisinaan takamoottorissa on niin paljon potkua, että Etna näyttää vähän keinuhevoselta. Kiukkuiselta sellaiselta.
Sukutaulu & jälkeläiset
|
|
|
JÄLKELÄINEN
|
ISÄ / EMÄ
|
SAAVUTUKSET
|
|
t. Vappulan Katla (s. 6.9.19 - vprt 151cm)
|
Jeilin Ketunkutale
|
KTK-III
|
|
o. Vappulan Isoherra (s. 20.3.20 - rt 167cm)
|
Vappulan Särmä
|
KTK-III
|
|
t. Vappulan Sisilia (s. 3.3.22 - rt 159cm)
|
Karhunpoika
|
ktk-kelpoinen
|
Suomenhevoskantakirjan lokakuun 2019 kantakirjaustilaisuus:
R-suunta 20 + 20 + 20 + 20 = 80p. KTK-I
R-suunta 20 + 20 + 20 + 20 = 80p. KTK-I
26.5.2019 NJ: Hiivurin Suomenhevoset - MVA-SERT BIS4 (päätuomari: Lissu T.)
22.7.2019 NJ: Hiivurin Suomenhevoset - irtoSERT (päätuomari: yersinio)
03.11.2019 NJ: Bogård - irtoSERT (päätuomari: alaera)
16.11.2019 NJ: Bogård - irtoSERT (päätuomari: VP)
21.4.2019 VSN: Turmeltaja - RCH (4-4-5-4-4-4-3½-3-3½-3½=38,5p)
21.07.2019 VSN: Turmeltaja - RCH (4-4½-4-4-4-4-3½-4-4-3½=39,5p)
30.4.2019 VSR: suomenhevosten rotunäyttely - II-palkinto, LKV3
22.7.2019 NJ: Hiivurin Suomenhevoset - irtoSERT (päätuomari: yersinio)
03.11.2019 NJ: Bogård - irtoSERT (päätuomari: alaera)
16.11.2019 NJ: Bogård - irtoSERT (päätuomari: VP)
21.4.2019 VSN: Turmeltaja - RCH (4-4-5-4-4-4-3½-3-3½-3½=38,5p)
21.07.2019 VSN: Turmeltaja - RCH (4-4½-4-4-4-4-3½-4-4-3½=39,5p)
30.4.2019 VSR: suomenhevosten rotunäyttely - II-palkinto, LKV3
KRJ - sijoituksia 17, joista voittoja 7
|
15.05.2019 - Helppo C - Gestüt Helmwald - 3/30
17.05.2019 - Helppo C - Gestüt Helmwald - 1/30 11.07.2019 - Helppo A - Dashner Stables - 4/28 12.07.2019 - Helppo A - Dashner Stables - 1/28 14.07.2019 - Helppo A - Dashner Stables - 1/28 16.07.2019 - Helppo A - Dashner Stables - 5/28 18.07.2019 - Helppo A - Dashner Stables - 1/28 18.07.2019 - Helppo A - Dashner Stables - 3/28 27.07.2019 - Helppo A - Dashner Stables - 4/28 30.07.2019 - Helppo A - Dashner Stables - 1/28 20.05.2020 - Helppo A - Winthrop - 2/50 22.05.2020 - Helppo A - Winthrop - 6/50 24.05.2020 - Helppo A - Winthrop - 7/50 02.06.2020 - Helppo A - Winthrop - 5/50 07.06.2020 - Helppo A - Winthrop - 1/50 02.06.2021 - Helppo A - Hiivurin Suomenhevoset - 1/60 15.06.2021 - Helppo A - Hiivurin Suomenhevoset - 7/60 |
ERJ - sijoituksia 44, joista voittoja 14
|
01.07.2019 - ERJ - 100cm - Syrjän Ratsutalli - 4/30
01.07.2019 - ERJ - 100cm - Kisakeskus Lapland - 1/30 02.07.2019 - ERJ - 100cm - Kisakeskus Lapland - 1/30 02.07.2019 - ERJ - 100cm - Kisakeskus Lapland - 2/30 02.07.2019 - ERJ - 100cm - Tritium Sporthorses - 1/27 03.07.2019 - ERJ - 100cm - Kisakeskus Lapland - 1/30 03.07.2019 - ERJ - 100cm - Syrjän Ratsutalli - 2/30 04.07.2019 - ERJ - 100cm - Kisakeskus Lapland - 1/30 05.07.2019 - ERJ - 100cm - Syrjän Ratsutalli - 4/30 06.07.2019 - ERJ - 100cm - Kisakeskus Lapland - 1/30 06.07.2019 - ERJ - 100cm - Tritium Sporthorses - 3/27 07.07.2019 - ERJ - 100cm - Tritium Sporthorses - 5/27 08.07.2019 - ERJ - 100cm - Syrjän Ratsutalli - 1/30 08.07.2019 - ERJ - 100cm - Kisakeskus Lapland - 2/30 12.07.2019 - ERJ - 100cm - Kisakeskus Lapland - 3/30 13.07.2019 - ERJ - 100cm - Tritium Sporthorses - 4/27 14.07.2019 - ERJ - 100cm - Tritium Sporthorses - 4/27 14.07.2019 - ERJ - 100cm - Kisakeskus Lapland - 5/30 14.07.2019 - ERJ - 100cm - Syrjän Ratsutalli - 1/30 15.07.2019 - ERJ - 100cm - Kisakeskus Lapland - 1/30 18.07.2019 - ERJ - 100cm - Tritium Sporthorses - 5/27 19.07.2019 - ERJ - 100cm - Syrjän Ratsutalli - 5/30 |
20.07.2019 - ERJ - 100cm - Kisakeskus Lapland - 5/30
21.07.2019 - ERJ - 100cm - Kisakeskus Lapland - 1/30 21.07.2019 - ERJ - 100cm - Syrjän Ratsutalli - 3/30 22.07.2019 - ERJ - 100cm - Kisakeskus Lapland - 5/30 23.07.2019 - ERJ - 100cm - Tritium Sporthorses - 2/27 24.07.2019 - ERJ - 100cm - Syrjän Ratsutalli - 2/30 25.07.2019 - ERJ - 100cm - Tritium Sporthorses - 1/27 27.07.2019 - ERJ - 100cm - Syrjän Ratsutalli - 5/30 28.07.2019 - ERJ - 100cm - Kisakeskus Lapland - 3/30 29.07.2019 - ERJ - 100cm - Kisakeskus Lapland - 3/30 29.07.2019 - ERJ - 100cm - Tritium Sporthorses - 5/27 01.08.2019 - ERJ - 100cm - Riimuvaara - 1/30 03.08.2019 - ERJ - 100cm - Riimuvaara - 3/30 05.08.2019 - ERJ - 100cm - Riimuvaara - 4/30 10.08.2019 - ERJ - 100cm - Riimuvaara - 2/30 13.08.2019 - ERJ - 100cm - Riimuvaara - 2/30 14.08.2019 - ERJ - 100cm - Riimuvaara - 3/30 17.08.2019 - ERJ - 100cm - Riimuvaara - 2/30 18.08.2019 - 100cm - Hiivurin Suomenhevoset - 1/50 20.08.2019 - ERJ - 100cm - Riimuvaara - 4/30 23.08.2019 - ERJ - 100cm - Riimuvaara - 2/30 29.08.2019 - 100cm - Hiivurin Suomenhevoset - 1/50 |
|
Satulaongelmia, 29. toukokuuta 2021
|
päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Elli L.
|
Oletteko koskaan tienneet, kuinka hankalaa voi olla sopivan satulan löytäminen superherkälle hevoselle? No, minäpä kerron. Tämä meidän Etna on aikamoinen herkkäpylly. Sille on kokeiltu jos jonkinlaista satulaa. Jotkut sopivat hyvin huonosti, jotkut hyvin ja lopulta huonosti. Yksi satula oli täysin täydellinen, kunnes Etna keräsi vähän lisää lihasta ja siitä tuli kaikkea muuta kuin täydellinen. Sitten löytyi se oikea satula. Se, joka ei valu eteen, ei valu taakse. Ei pyöri ympärillä, eikä paina mistään. Etna liikkui kuin keijukainen ja koululuokista napsittiin voittoja toisen perään.
Kevättalvella Etnasta katosi liike. Laukka ei pyörinyt, ravi oli ponnetonta. Me mietittiin ja mietittiin, että missä on vika. Etna käytettiin klinikalla ja sen jalat tutkittiin ja mietittiin hiekkaähkyn poikastakin. Annettiin lepoa, hierottiin. Kiukku-Etna otti kävelystä kierroksia kuin herhiläinen lasipurkissa. Rohkaistuin eräänä kauniina kevätpäivänä kävelyttäessäni tammaa pitkin maita. Tekihän se lenkkeily hyvää itsellenikin, mutta sinä päivänä Etna oli niin menevä, että en tahtonut kävellen pysyä perässä. Sopivan kivenmurikan osuessa kohdalle hyppäsin tamman paljaaseen selkään. Vähän jännitti, että kuinkahan monta minuuttia selässä pysyisinkään, mutta yllättäen tamma ei spurtannutkaan ensimmäisellä suoralla hippulat vinkuen.
Otin muutamia ravipätkiä hiekkatiellä. Laukkaa en sentään uskaltanut kokeilla, sen verran löytyy itsesuojeluvaistoa vielä. Etna liikkui varsin mielellään. Tallipihalle päästyämme suuntasin Etnan kanssa suoraan kentälle. Pitihän sitä nyt kokeilla sielläkin, kun maastossa tuntui, että raviakin irtosi ihan eri tavalla kuin aikoihin. Ja kyllä, niin se Etna vaan kuulkaa lennätti etukavioita eteensä. Oli mielissään, kun sai hommia tehdä. Ei se toki sentään ihan satuhevoseksi muuttunut, sillä vähän kun turhan paljon onnistuin painoa heilauttamaan puolelta toiselle niin vähintään kiukkuisen hännänhuiskauksen sain palautteena. Kun Etna nyt kerran oli niin mainiosti avuilla, kokeilin vielä laukan molempiin suuntiin. Ja sieltä se löytyi. Vanha tuttu laukka. Ponnekas, pyörivä laukka.
Seuraavana päivänä usutin Aurelian Etnan selkään satulan kanssa. Halusin nähdä Etnan liikkuvan, sillä tamman haluttomuus oli tuonut minulle ainakin kymmenen harmaata hiusta lisää. Kun en keksinyt, mistä kiikastaa, vaikka kaikesta päätellen kenkä sillä jostain puristi. Mikä pettymyksen aalto jyräsikään ylitseni, kun Etnan ilme oli kiukkua täynnä ja ravi lyhyttä ja kireää. "No jo on perhana", mutisin itsekseni. Pyysin Aurelian alas ja kapusin itse selkään. Vaikka ei se mitään auttanut, yhtä haluton liikkumaan Etna oli minunkin allani. "Mitäs jos se on toi satula?" Aurelia kysyi varovasti, kun pysäytin Etnan kentän keskelle ja hyppäsin alas. En halunnut uskoa satulassa olevan vikaa, sehän sopi Etnalle niin hyvin. Satula otettiin kuitenkin pois ja punttasin Aurelian selkään. Ja kas - sieltähän se ravi löytyi.
Satulan täytteet olivat kai menneet turhan lyttyyn tai se muuten vain ei enää Etnaa miellyttänyt. Päättelin sen sitten kuitenkin painamaan ihan inasen lapaa. Sen verran, että harva hevonen siitä nokkiinsa ottaisi, mutta Etnalle se oli liikaa. Se olisi siis vaihteeksi aika satulakaupoille numero.. En oikeastaan jaksa enää edes laskea, kuinka monta satulaa tälle tammalle on kokeiltu.
Kevättalvella Etnasta katosi liike. Laukka ei pyörinyt, ravi oli ponnetonta. Me mietittiin ja mietittiin, että missä on vika. Etna käytettiin klinikalla ja sen jalat tutkittiin ja mietittiin hiekkaähkyn poikastakin. Annettiin lepoa, hierottiin. Kiukku-Etna otti kävelystä kierroksia kuin herhiläinen lasipurkissa. Rohkaistuin eräänä kauniina kevätpäivänä kävelyttäessäni tammaa pitkin maita. Tekihän se lenkkeily hyvää itsellenikin, mutta sinä päivänä Etna oli niin menevä, että en tahtonut kävellen pysyä perässä. Sopivan kivenmurikan osuessa kohdalle hyppäsin tamman paljaaseen selkään. Vähän jännitti, että kuinkahan monta minuuttia selässä pysyisinkään, mutta yllättäen tamma ei spurtannutkaan ensimmäisellä suoralla hippulat vinkuen.
Otin muutamia ravipätkiä hiekkatiellä. Laukkaa en sentään uskaltanut kokeilla, sen verran löytyy itsesuojeluvaistoa vielä. Etna liikkui varsin mielellään. Tallipihalle päästyämme suuntasin Etnan kanssa suoraan kentälle. Pitihän sitä nyt kokeilla sielläkin, kun maastossa tuntui, että raviakin irtosi ihan eri tavalla kuin aikoihin. Ja kyllä, niin se Etna vaan kuulkaa lennätti etukavioita eteensä. Oli mielissään, kun sai hommia tehdä. Ei se toki sentään ihan satuhevoseksi muuttunut, sillä vähän kun turhan paljon onnistuin painoa heilauttamaan puolelta toiselle niin vähintään kiukkuisen hännänhuiskauksen sain palautteena. Kun Etna nyt kerran oli niin mainiosti avuilla, kokeilin vielä laukan molempiin suuntiin. Ja sieltä se löytyi. Vanha tuttu laukka. Ponnekas, pyörivä laukka.
Seuraavana päivänä usutin Aurelian Etnan selkään satulan kanssa. Halusin nähdä Etnan liikkuvan, sillä tamman haluttomuus oli tuonut minulle ainakin kymmenen harmaata hiusta lisää. Kun en keksinyt, mistä kiikastaa, vaikka kaikesta päätellen kenkä sillä jostain puristi. Mikä pettymyksen aalto jyräsikään ylitseni, kun Etnan ilme oli kiukkua täynnä ja ravi lyhyttä ja kireää. "No jo on perhana", mutisin itsekseni. Pyysin Aurelian alas ja kapusin itse selkään. Vaikka ei se mitään auttanut, yhtä haluton liikkumaan Etna oli minunkin allani. "Mitäs jos se on toi satula?" Aurelia kysyi varovasti, kun pysäytin Etnan kentän keskelle ja hyppäsin alas. En halunnut uskoa satulassa olevan vikaa, sehän sopi Etnalle niin hyvin. Satula otettiin kuitenkin pois ja punttasin Aurelian selkään. Ja kas - sieltähän se ravi löytyi.
Satulan täytteet olivat kai menneet turhan lyttyyn tai se muuten vain ei enää Etnaa miellyttänyt. Päättelin sen sitten kuitenkin painamaan ihan inasen lapaa. Sen verran, että harva hevonen siitä nokkiinsa ottaisi, mutta Etnalle se oli liikaa. Se olisi siis vaihteeksi aika satulakaupoille numero.. En oikeastaan jaksa enää edes laskea, kuinka monta satulaa tälle tammalle on kokeiltu.
VIRTUAALIHEVONEN - A SIM-GAME HORSE
kuvat: scirlin
kuvat: scirlin
