Jädelmä |
KTK-III
|
Jädelmä on lopetettu 12.5.2021
"Nainen, mikä suhun on mennyt?" Noora heilautti kättään toimiston sohvalta. Nostin katseeni tietokoneen näytöstä ja loin Nooraan kysyvän ilmeen. "Tää on kenttähevonen, mistä lähtien sä olet pitänyt kenttähevosista?" hän selasi uuden ostokseni papereita. "Niin, onhan mulla niitä jo kolme", puolustelin. "Nimenomaan, mistä lähtien ne on ollut sun juttu?" Hmph. Heilautin vain kättäni. Onhan se toki totta, että kenttähevonen oli keskinkertainen kummassakin päälajissamme, koulu- ja esteratsuna. Mutta olihan niissä sitä toivottua varmajalkaisuutta, rohkeutta ja hyviä hermoja - kaikkia ominaisuuksia, joita toivoin myös yhden lajin kisaajille. Niin oli Jädelmässäkin. Lisäksi sen tulokset kentästä puhuivat puolestaan.
Suloinen Jädelmä oli ennen Vappulaan muuttoa ehtinyt asua kasvattajansa lisäksi kahdessa muussa kodissa. Se oli hyväntahtoinen hevonen, ja minua kummastutti, kun näin sen taas kerran myynnissä. Kaikessa hiljaisuudessa tein tutkimusta tammasta, enkä löytänyt siitä vikoja. Päinvastoin. Sen luonne oli priimaa, sillä oli näppäränoloinen suku ja yksi koulukentillä menestynyt jälkeläinen, joka tosin oli harmillisesti jo menehtynyt. Hintakaan ei ollut päätä huimaava. Vaikkei tamma ihan huippu leipälajeissaan ollutkaan, ajattelin hakea sen meille. Kotiin.
|
Luonnekuvaus
Jädelmä on niin.. ihan lämpö nousee sisuksista ja silmät tahtovat väkisin kostua, kun Jädelmää miettii. Se on aivan valtavan ihana. Kaikki hevoset ovat omalla tavallaan ihania, mutta tässä mammassa on niin paljon rauhaa ja lempeyttä, että se menisi taatusti vaikka terapiahevosesta. Sen kaulaan voi surkeina päivinä haudata päänsä ja rutistaa pahan mielen pois. Jädelmä ymmärtää kyllä.
Toisinana Jädelmä ymmärtää liikaakin. Se antaa liian helposti anteeksi ratsastajan virheet, yrittää parhaimpansa mukaan miellyttää ja ymmärtää, mitä siltä pyydetään. Vaikka avut olisivat vähän sinnepäin. Yllättävän hyvin tamma ratsastajan mieltä lukee. Pääsääntöisesti se täyttää ratsastajan jättämät aukot hyvin ja menee just sinne minne pitikin. Ratsastajan kannalta tamman ymmärtäväisyys ei ole kuitenkaan kovin opettavaista.
Alkutunnista tamma on tahmea ja jäykähkö, ja se vaatiikin pidemmän ja perusteellisemman lämmittelyn käynnistyäkseen. Jädelmä on nöyrä ja kuuliainen, se on niin sanotusti helppo ratsu. Se on tasapainoinen suorittaja, hyvin apuihin vastaava ja kärsivällinen hevonen. Pidempään askeleeseen ja parempaan poljentaan se vaatii ehkä kuitenkin vähän perustasoa enemmän taitoa ratsastajalta. Vaikka Jädelmä yliymmärtää ja haluaa miellyttää, ei se turhanpäiten ala komiampaa askeltaan vilauttelemaan.
Esteillä Jädelmä on varmajalkainen ja tuttuun tapaansa kuuliainen. Se antaa anteeksi epävarmuuden ja jännityksen selässään ja hyppää mistä pyydetään. Vaikka Jädelmästä löytyy enemmän vaihteita ja reippautta esteillä, ei ole pelkoa, että tamma lähtisi lapasesta. Jädelmän hyppy ei ole kovin taloudellinen, se sortuu helposti hyppäämään vähän turhan kaukaa. Yli se menee, nipistää kinttunsa tiukasti vatsaansa vasten, ettei kaviot kopsahtele puomeihin, mutta helpommallakin pääsisi. Lähestymisissä ratsastajan hyvä tuki ja askelten laskeminen onkin vain ja ainoastaan reilua superyritteliästä Jädelmää kohtaan.
Toisinana Jädelmä ymmärtää liikaakin. Se antaa liian helposti anteeksi ratsastajan virheet, yrittää parhaimpansa mukaan miellyttää ja ymmärtää, mitä siltä pyydetään. Vaikka avut olisivat vähän sinnepäin. Yllättävän hyvin tamma ratsastajan mieltä lukee. Pääsääntöisesti se täyttää ratsastajan jättämät aukot hyvin ja menee just sinne minne pitikin. Ratsastajan kannalta tamman ymmärtäväisyys ei ole kuitenkaan kovin opettavaista.
Alkutunnista tamma on tahmea ja jäykähkö, ja se vaatiikin pidemmän ja perusteellisemman lämmittelyn käynnistyäkseen. Jädelmä on nöyrä ja kuuliainen, se on niin sanotusti helppo ratsu. Se on tasapainoinen suorittaja, hyvin apuihin vastaava ja kärsivällinen hevonen. Pidempään askeleeseen ja parempaan poljentaan se vaatii ehkä kuitenkin vähän perustasoa enemmän taitoa ratsastajalta. Vaikka Jädelmä yliymmärtää ja haluaa miellyttää, ei se turhanpäiten ala komiampaa askeltaan vilauttelemaan.
Esteillä Jädelmä on varmajalkainen ja tuttuun tapaansa kuuliainen. Se antaa anteeksi epävarmuuden ja jännityksen selässään ja hyppää mistä pyydetään. Vaikka Jädelmästä löytyy enemmän vaihteita ja reippautta esteillä, ei ole pelkoa, että tamma lähtisi lapasesta. Jädelmän hyppy ei ole kovin taloudellinen, se sortuu helposti hyppäämään vähän turhan kaukaa. Yli se menee, nipistää kinttunsa tiukasti vatsaansa vasten, ettei kaviot kopsahtele puomeihin, mutta helpommallakin pääsisi. Lähestymisissä ratsastajan hyvä tuki ja askelten laskeminen onkin vain ja ainoastaan reilua superyritteliästä Jädelmää kohtaan.
Sukutaulu & jälkeläiset
ISÄ Ruskava
tummanrautias 158cm evm |
|
EMÄ Udelma
rautias liinakko 156cm evm |
|
SUKUSELVITYS
Isä Ruskava oli 158cm korkuinen tummanrautias suomenhevonen, joka kisasi menestyksellä kenttäratsastuksen että esteratsastuksen parissa. Varmajalkaisena sekä mieleltäänkin rauhallisena tunnettu hevonen niitti useita arvokisavoittojakin. Ruskaksi kutsuttu ori tuli ns. mitättömästä, vähemmän tunnetusta suvusta mukaanlukematta isänisää Rupattia ja emänisää Tuskatulta. Ruskava jätti kisaradat taakseen loukkaantumisen jälkeen, ja ehti siittää kaksi tammavarsaa. Ruska lopetettiin 15-vuotiaana loukkaantumisesta seuranneen jalkavamman vuoksi.
Isänisä Rupelli jäi hieman pimentoon ainakin loppuelämäkseen, eikä oikein kukaan tiedä, mitä orille loppupeleissä tapahtui sen päädyttyä venäläismiehelle ravihevoseksi, vaikka eipä oria radoilla näkynyt. Tämä 160cm korkea rautias hevonen kuitenkin vietti elämänsä Suomessa kasvattajallaan lähinnä laiskana, mutta superkilttinä ajohevosena, kunnes se tosiaan myytiin eteenpäin 12-vuotiaana. Rupelli ehti tietojen mukaan saada yhden ainoan varsan.
Isänemä Tuulitulen Kukkanen oli lempeä 150cm voikkotamma, joka eli koko elämänsä kasvattajallaan emänsä seurana. Pikkuinen tamma ei koskaan kisakentille päässyt, mutta potentiaalia koulupuolelle olisi löytynyt. Myös valjakkoajossa kunnostautunut Kukka toimi äitinsä rinnalla oikein mukavasti. Kukkanen sai vain yhden varsan eläessään, ja tamma lopetettiin ähkyyn 21-vuotiaana.
Isänisänisä Rupatti oli komea punarautias kouluratsastuksen kisaratoja kolunnut 156cm ori. Tämä hevonen tunnettiin koko maassa harrastajien keskuudessa kuitenkin pirunmoisena egoistina, niin vaikea se oli käsitellä - kaikille paitsi ratsastajalleen. Rupatti jätti kuitenkin huonosta luonteestaan huolimatta lempeitä varsoja kolme, kaksi oria ja tamman. Punarautias laskettiin haudan lepoon 19-vuotiaana jalkavaivojen vuoksi.
Isänisänemä Annelin Synnit oli rautias 143cm pienhevostamma, joka sekin eli hiljaisen elämän pienen ratsastuskoulun tuntihevosena. Rakastettu ja puhki lellitty Salli oli oikea herkkuperseiden kuningatar, laiskanpulskea mutta todella kiltti tamma moneen lajiin. Salli sai yhden varsan, ja tallinsa suureksi suruksi se kuoli jo 12-vuotiaana keuhkojen rakenteelliseen epämuodostumaan.
Isänemänisä Tuskatuli oli puolestaan hurmaava ruunikko 155cm paikkeilla. Lähinnä koulupuolella ihan kiitettävästi menestynyt Tuska asui yksityishevosena perheessä, josta se siirtyi kisauransa jälkeen isovanhempien luokse majailemaan. Ori ehti eläkepäivillään vielä kahden varsan isäksi, molemmat tammoja. Tuskatuli kuoli 29-vuotiaana ilmeisesti vanhuuden tuomaan heikkoon sydämeen.
Isänemänemä Kukkamaria oli hieman puskissa elänyt 150cm korkea liinakko tamma. Omistajansa rakastama Maria sai varsan jo nuorena, ja Kukka jäi emänsä seuraksi. Kaksikko ratsukoulutettiin omaksi iloksi, ajoivatpa ne parina muutaman kerran kirkkoajoja, mutta siihenpä Marian saavutukset jäivät. Tamma kuoli 25-vuotiaana vain muutamaa viikkoa myöhemmin Kukan jälkeen tuntemattomaksi jääneeseen syyhyn, ja kaksikon haudat löytyvät nykyäänkin tammojen tarhasta, ja onkin paikallisten kovasti kunnioittama.
Emä Udelma on 156cm korkea liinakko suomenhevostamma, joka kisasi niin koulua että esteitä hissukseen aktiivisen ratsu-uransa aikana. Mitenkään suuria voittoja Utu ei koskaan kotiinsa tuonut, mutta se on edelleen rakastettu paikallisten lasten parissa sen lempeän luonteen ja tasaisen askeleen vuoksi. Eläkettä viettävä Udelma on saanut kaksi varsaa, yhden orin ja tamman.
Emänisä Henkijärven Hurmio oli 166cm korkea suuri musta suomenhevonen, jota kutsuttiin kuitenkin oikeaksi lempeäksi jättiläiseksi; niin uninen ja rakastava ori tämä oli! Kentässä menestyksellisesti kisannut Hurma oli paksu, työhevostyyppisestä linjasta jalostettu ratsu, joka antoi paljon kasvatukselle. Hurma sai eläessään 18 varsaa, kahdeksan oria ja kymmenen tammoja. Henkijärven Hurmio lopetettiin 24-vuotiaana ähkyn seurauksena.
Emänemä Eskon Unelma oli vain 134cm korkea rautias pienhevonen, joka asui koko elämänsä omistajansa ravitallin viimeisenä perintönä. Ajo-opetettu tamma ei kuitenkaan koskaan virallisesti radalla startannut. Kesäisin vastanaineita kuljettanut ja talvisin Tapaninpäivän rekiajeluja vetänyt Unna tunnettiin pienellä paikkakunnalla hyvin, ja kyläläisille olikin suuri ilo kuulla sen ainoaksi jääneestä varsasta. Unna kuoli kaikkien suureksi suruksi 33-vuotiaana vanhuuteen, ja sille onkin omistettu muistomerkki eräässä puistossa.
Emänisänisä Henkijärven Hubertus oli pelottavasti 169cm korkuinen musta jytky, joka edusti vanhaa kunnon työhevoslinjaa paksuine jouhineen ja tupsujalkoineen. Hubertus oli kuitenkin todella rauhallinen ja uninen luonteeltaan että sylikoira mieleltäänkin, omaten myös kovan työmoraalin. Hubertus sai eläessään kolme varsaa, kaikki oreja. Henkijärven Hubertus kuoli 34-vuotiaana ilmeisesti vanhuuden tuomaan sydänkohtaukseen.
Emänisänemä Henkijärven Korento oli vaaleanrautias liinaharjainen ravi-työhevoslinjainen tamma. Muutamat ravit käyneenä sekä keskivertosijoittujaksi jääneenä Korento jäi lopulta ruohonleikkuriksi sekä satunaisesti ajetuksi, saaden kaksi varsaa, orin että tamman. Korento kuoli 27-vuotiaana vanhuuteen.
Emänemänisä Arvon Esko oli ravurilinjainen 159cm korkea punarautias ori Oulusta. Pusku ravasi upean uran kaksivuotiaasta asti aina eläköitymiseensä 12-vuoden iässä, jonka jälkeen tämä aloitti siitosoriin hommat. Erittäin orimainen, ravurin tavoin kuumuva Pusku toimi isänä 26 varsalle, joista 12 oli oreja, 14 tammoja. Pusku lopetettiin 22-vuotiaana jalkojen irtopaloihin.
Emänemänemä Tidilma oli hurmaava voikkotamma, jolta korkeutta löytyi 154cm. Tintti ravasi muutaman keskivertaisen lähdön ennen myyntiä ratsastuskoululle, jossa siitä kuoriutui lapsirakas, hellä monen nuoren ensikosketus harrastukseen. Tintti sai vain yhden varsan. Tamma menehtyi 27-vuotiaana vanhuuteen.
© VRL-14618
Isänisä Rupelli jäi hieman pimentoon ainakin loppuelämäkseen, eikä oikein kukaan tiedä, mitä orille loppupeleissä tapahtui sen päädyttyä venäläismiehelle ravihevoseksi, vaikka eipä oria radoilla näkynyt. Tämä 160cm korkea rautias hevonen kuitenkin vietti elämänsä Suomessa kasvattajallaan lähinnä laiskana, mutta superkilttinä ajohevosena, kunnes se tosiaan myytiin eteenpäin 12-vuotiaana. Rupelli ehti tietojen mukaan saada yhden ainoan varsan.
Isänemä Tuulitulen Kukkanen oli lempeä 150cm voikkotamma, joka eli koko elämänsä kasvattajallaan emänsä seurana. Pikkuinen tamma ei koskaan kisakentille päässyt, mutta potentiaalia koulupuolelle olisi löytynyt. Myös valjakkoajossa kunnostautunut Kukka toimi äitinsä rinnalla oikein mukavasti. Kukkanen sai vain yhden varsan eläessään, ja tamma lopetettiin ähkyyn 21-vuotiaana.
Isänisänisä Rupatti oli komea punarautias kouluratsastuksen kisaratoja kolunnut 156cm ori. Tämä hevonen tunnettiin koko maassa harrastajien keskuudessa kuitenkin pirunmoisena egoistina, niin vaikea se oli käsitellä - kaikille paitsi ratsastajalleen. Rupatti jätti kuitenkin huonosta luonteestaan huolimatta lempeitä varsoja kolme, kaksi oria ja tamman. Punarautias laskettiin haudan lepoon 19-vuotiaana jalkavaivojen vuoksi.
Isänisänemä Annelin Synnit oli rautias 143cm pienhevostamma, joka sekin eli hiljaisen elämän pienen ratsastuskoulun tuntihevosena. Rakastettu ja puhki lellitty Salli oli oikea herkkuperseiden kuningatar, laiskanpulskea mutta todella kiltti tamma moneen lajiin. Salli sai yhden varsan, ja tallinsa suureksi suruksi se kuoli jo 12-vuotiaana keuhkojen rakenteelliseen epämuodostumaan.
Isänemänisä Tuskatuli oli puolestaan hurmaava ruunikko 155cm paikkeilla. Lähinnä koulupuolella ihan kiitettävästi menestynyt Tuska asui yksityishevosena perheessä, josta se siirtyi kisauransa jälkeen isovanhempien luokse majailemaan. Ori ehti eläkepäivillään vielä kahden varsan isäksi, molemmat tammoja. Tuskatuli kuoli 29-vuotiaana ilmeisesti vanhuuden tuomaan heikkoon sydämeen.
Isänemänemä Kukkamaria oli hieman puskissa elänyt 150cm korkea liinakko tamma. Omistajansa rakastama Maria sai varsan jo nuorena, ja Kukka jäi emänsä seuraksi. Kaksikko ratsukoulutettiin omaksi iloksi, ajoivatpa ne parina muutaman kerran kirkkoajoja, mutta siihenpä Marian saavutukset jäivät. Tamma kuoli 25-vuotiaana vain muutamaa viikkoa myöhemmin Kukan jälkeen tuntemattomaksi jääneeseen syyhyn, ja kaksikon haudat löytyvät nykyäänkin tammojen tarhasta, ja onkin paikallisten kovasti kunnioittama.
Emä Udelma on 156cm korkea liinakko suomenhevostamma, joka kisasi niin koulua että esteitä hissukseen aktiivisen ratsu-uransa aikana. Mitenkään suuria voittoja Utu ei koskaan kotiinsa tuonut, mutta se on edelleen rakastettu paikallisten lasten parissa sen lempeän luonteen ja tasaisen askeleen vuoksi. Eläkettä viettävä Udelma on saanut kaksi varsaa, yhden orin ja tamman.
Emänisä Henkijärven Hurmio oli 166cm korkea suuri musta suomenhevonen, jota kutsuttiin kuitenkin oikeaksi lempeäksi jättiläiseksi; niin uninen ja rakastava ori tämä oli! Kentässä menestyksellisesti kisannut Hurma oli paksu, työhevostyyppisestä linjasta jalostettu ratsu, joka antoi paljon kasvatukselle. Hurma sai eläessään 18 varsaa, kahdeksan oria ja kymmenen tammoja. Henkijärven Hurmio lopetettiin 24-vuotiaana ähkyn seurauksena.
Emänemä Eskon Unelma oli vain 134cm korkea rautias pienhevonen, joka asui koko elämänsä omistajansa ravitallin viimeisenä perintönä. Ajo-opetettu tamma ei kuitenkaan koskaan virallisesti radalla startannut. Kesäisin vastanaineita kuljettanut ja talvisin Tapaninpäivän rekiajeluja vetänyt Unna tunnettiin pienellä paikkakunnalla hyvin, ja kyläläisille olikin suuri ilo kuulla sen ainoaksi jääneestä varsasta. Unna kuoli kaikkien suureksi suruksi 33-vuotiaana vanhuuteen, ja sille onkin omistettu muistomerkki eräässä puistossa.
Emänisänisä Henkijärven Hubertus oli pelottavasti 169cm korkuinen musta jytky, joka edusti vanhaa kunnon työhevoslinjaa paksuine jouhineen ja tupsujalkoineen. Hubertus oli kuitenkin todella rauhallinen ja uninen luonteeltaan että sylikoira mieleltäänkin, omaten myös kovan työmoraalin. Hubertus sai eläessään kolme varsaa, kaikki oreja. Henkijärven Hubertus kuoli 34-vuotiaana ilmeisesti vanhuuden tuomaan sydänkohtaukseen.
Emänisänemä Henkijärven Korento oli vaaleanrautias liinaharjainen ravi-työhevoslinjainen tamma. Muutamat ravit käyneenä sekä keskivertosijoittujaksi jääneenä Korento jäi lopulta ruohonleikkuriksi sekä satunaisesti ajetuksi, saaden kaksi varsaa, orin että tamman. Korento kuoli 27-vuotiaana vanhuuteen.
Emänemänisä Arvon Esko oli ravurilinjainen 159cm korkea punarautias ori Oulusta. Pusku ravasi upean uran kaksivuotiaasta asti aina eläköitymiseensä 12-vuoden iässä, jonka jälkeen tämä aloitti siitosoriin hommat. Erittäin orimainen, ravurin tavoin kuumuva Pusku toimi isänä 26 varsalle, joista 12 oli oreja, 14 tammoja. Pusku lopetettiin 22-vuotiaana jalkojen irtopaloihin.
Emänemänemä Tidilma oli hurmaava voikkotamma, jolta korkeutta löytyi 154cm. Tintti ravasi muutaman keskivertaisen lähdön ennen myyntiä ratsastuskoululle, jossa siitä kuoriutui lapsirakas, hellä monen nuoren ensikosketus harrastukseen. Tintti sai vain yhden varsan. Tamma menehtyi 27-vuotiaana vanhuuteen.
© VRL-14618
JÄLKELÄINEN
|
ISÄ / EMÄ
|
SAAVUTUKSET
|
o. Tuuvanhovin Hurmoshaltia (s. 1.7.18 - vkk 155cm)
|
Hurmosveikko
|
-
|
o. Vappulan Udelma (s. 2.1.20 - trt 156cm)
|
Leevin Lastu
|
KTK-II
|
ei mainittavia saavutuksia
ei näyttelymenestystä
KERJ - sijoituksia 42, joista voittoja 8
02.06.2018 KERJ - Helppo - Turmeltaja - 4/40
02.06.2018 KERJ - Helppo - Jeili - 3/30 03.06.2018 KERJ - Helppo - Syndur - 5/30 04.06.2018 KERJ - Helppo - Adinan ponitila - 4/30 05.06.2018 KERJ - Helppo - Syndur - 4/30 05.06.2018 KERJ - Helppo - Vaahterapolku - 3/30 05.06.2018 KERJ - Helppo - Turmeltaja - 6/40 05.06.2018 KERJ - Helppo - Koistila - 3/30 06.06.2018 KERJ - Helppo - Vaahterapolku - 4/30 07.06.2018 KERJ - Helppo - Syndur - 3/30 07.06.2018 KERJ - Helppo - Vaahterapolku - 05/30 07.06.2018 KERJ - Helppo - Jeili - 2/30 08.06.2018 KERJ - Helppo - Vaahterapolku - 1/30 08.06.2018 KERJ - Helppo - Koistila - 2/30 09.06.2018 KERJ - Helppo - Syndur - 1/30 09.06.2018 KERJ - Helppo - Turmeltaja - 6/40 10.06.2018 KERJ - Helppo - Adinan ponitila - 3/30 11.06.2018 KERJ - Helppo - Turmeltaja - 1/40 15.06.2018 KERJ - Helppo - Turmeltaja - 2/40 15.06.2018 KERJ - Helppo - Koistila - 5/30 18.06.2018 KERJ - Helppo - Turmeltaja - 4/40 |
19.06.2018 KERJ - Helppo - Turmeltaja - 5/40
20.06.2018 KERJ - Helppo - Koistila - 5/30 22.06.2018 KERJ - Helppo - Koistila - 4/30 25.06.2018 KERJ - Helppo - Jeili - 5/30 25.06.2018 KERJ - Helppo - Koistila - 1/30 06.08.2019 KERJ - Helppo - Riimuvaara - 2/30 13.08.2019 KERJ - Helppo - Riimuvaara - 4/30 17.08.2019 KERJ - Helppo - Riimuvaara - 1/30 01.08.2019 KERJ - Helppo - Riimuvaara - 4/30 06.08.2019 KERJ - Helppo - Riimuvaara - 5/30 15.08.2019 KERJ - Helppo - Riimuvaara - 1/30 23.08.2019 KERJ - Helppo - Riimuvaara - 5/30 24.08.2019 KERJ - Helppo - Riimuvaara - 4/30 30.08.2019 KERJ - Helppo - Riimuvaara - 2/30 02.11.2019 KERJ - Helppo - Kadon Kartano - 5/43 07.11.2019 KERJ - Helppo - Kadon Kartano - 1/43 18.11.2019 KERJ - Helppo - Kadon Kartano - 6/43 20.11.2019 KERJ - Helppo - Kadon Kartano - 6/43 17.12.2019 Helppo - Hiivurin Suomenhevoset - 6/40 26.12.2019 Helppo - Hiivurin Suomenhevoset - 3/40 30.12.2019 Helppo - Hiivurin Suomenhevoset - 1/40 |
KRJ - sijoituksia 6, joista voittoja 2
04.06.2018 KRJ - Helppo A - Kilpailukeskus Litt - 1/30
04.06.2018 KRJ - Helppo A - Kärmeniemi - 1/40 06.06.2018 KRJ - Helppo A - Kärmeniemi - 6/40 09.06.2018 KRJ - Helppo A - Kilpailukeskus Litt - 5/30 09.06.2018 Helppo A - Heidseck Sporthorses - 5/30 10.06.2018 Helppo A - Heidseck Sporthorses - 3/30 |
26. syyskuuta 2018, kouluvalmennus
|
kirjoittanut Sylvi
|
Alkuverryyttelyssä Jädelmä oli melkoisen jäykkä ja se ei oikein tahtonut löytää rentoa muotoa. "Notkea kuin näkkileipä", valmentaja Peter kommentoi kaksikon menoa. Reippautta hevosessa kyllä oli, mutta tamma juoksi ratsastajan alta pois. Jumppaamalla huolellisesti kiemurauria Jädelmä alkoi hiljalleen lämmetä ja myödätä, jolloin sen ratsastaminen helpottui silminnähden.
Ensimmäisessä vastalaukkaharjoituksessa Jädelmä oli hienosti kuulolla ja suoritti tasaisen varmasti vastalaukat molempiin suuntiin. Se selkeästi ymmärsi, mitä haettiin takaa ja Peter antoi reippaasti positiivista palautetta ratsukolle. Kolmikaarisessa kiemuraurassa Jädelmä oli hienosti kuulolla, mutta vastalaukkakaarteessa alkoi kiihdyttää menoa, mikä kieli tamman huonosta tasapainosta. Peter ohjeisti Humutinta korjaamaan omaa istuntaansa ja tukemaan hevosta kaarteesta, jolloin onnistumisiakin tuli.
Peterin kommentit valmennuksesta: Ratsastaja hevonen sopivat toisilleen hienosti. Hevosella erittäin hyvä asenne työskentelyyn ja nokkelat aivot. Ratsastaja voisi kiinnittää enemmän huomiota istunnan suoruuteen. Kotona voisi keskittyä hevosen tasapainon kehittämiseen, vastalaukka on siihen hyvä harjoite. Kilpailukaudella säännöllinen hieronta voi saada hevosen lihakset nopeammin käyttöön alkuverryyttelyssä.
Ensimmäisessä vastalaukkaharjoituksessa Jädelmä oli hienosti kuulolla ja suoritti tasaisen varmasti vastalaukat molempiin suuntiin. Se selkeästi ymmärsi, mitä haettiin takaa ja Peter antoi reippaasti positiivista palautetta ratsukolle. Kolmikaarisessa kiemuraurassa Jädelmä oli hienosti kuulolla, mutta vastalaukkakaarteessa alkoi kiihdyttää menoa, mikä kieli tamman huonosta tasapainosta. Peter ohjeisti Humutinta korjaamaan omaa istuntaansa ja tukemaan hevosta kaarteesta, jolloin onnistumisiakin tuli.
Peterin kommentit valmennuksesta: Ratsastaja hevonen sopivat toisilleen hienosti. Hevosella erittäin hyvä asenne työskentelyyn ja nokkelat aivot. Ratsastaja voisi kiinnittää enemmän huomiota istunnan suoruuteen. Kotona voisi keskittyä hevosen tasapainon kehittämiseen, vastalaukka on siihen hyvä harjoite. Kilpailukaudella säännöllinen hieronta voi saada hevosen lihakset nopeammin käyttöön alkuverryyttelyssä.
VIRTUAALIHEVONEN - A SIM-GAME HORSE
kuvat: VRL-14618
kuvat: VRL-14618