Käenkukku |
KV-I, SV-II
|
Routaruusun keskikesän varsamyynnistä löytyi erityisen kesäisen nimisiä varsoja. Ja mikäpä muukaan keskikesän juhlaan sopisikaan paremmin kuin hyttysen ininä ja käen kukkuminen jossain peilityynen järven toisella puolen yöttömän yön auringossa. Ah, mikä ihana, pieni mielikuvitusmatka mökkimaisemiin!
Käenkukussa minua miellytti toki muukin kuin nimi. Sillä oli jo pienenä pontevana poikana varsin suuri liike ja rohkea luonne. Sellainen, joka ei epäröi tutkia uusia omituisia asioita. Tilanteesta riippuen se on piirteenä joko erinomainen tai valtavan epäonninen. Lisäksi Käenkukulla on kiva koulusuku, jonka edustajia ei löydy meidän mailta vielä yhtäkään.
|
Luonnekuvaus
Reipas Käpä ei tunnu pelkäävän oikeastaan mitään. Minusta se voisi vähän edes jotain vieroksua. Sain nimittäin jonkin verran sydämentykytyksiä, kun Käpä tuosta noin vain meinasi maastolenkillä tunkea turpansa rullalla olevan kyyn eteen. Sellaista alkukantaista, järjellistä pelkoa olisi sen siis hyvä toisinaan osoittaa tuntevansa. Mutta ei, meidän Käpä se astelee rohkeasti minne vain. Oli sitten kyseessä pimeä metsätie taikka suuri areena kovaäänisineen ja yleisön aplodeineen, ei Käpällä takuulla ala puntti tutista. Toki kisojen sun muiden suhteen päästään tämän miekkosen kanssa helpolla, kun ei se tahdo stressata miistään, mutta muuten sen puolesta saakin varoa vähän koko ajan.
Käpä on turkasen utelias, ja voitkin olla varma sen karsinaan mennessä, että joudut pehmeän turvan kokovartalosyyniin. Vaikka sille näyttää taskujen olevan tyhjät, tutkii se silti varmuudeksi hupun ja takapuolenkin, jos vakka sattuisi joku herkkujemma löytymään. Hoitotoimenpiteet sinällään sujuvat Käpän kanssa ongelmitta, mutta joskus sen yltiöpäinen jokapaikkaan päänsä tunkeminen raastaa hermoja. Jalustinhihnat ja ohjienpäät on tuhanteen kertaan imeskellyt, jos ne Käpän ulottuville jättää ja harjapakki on varmasti myllätty kymmeneen kertaan. Käpällä on myös pirullisen lyhyt muisti, mitä tulee sääntöjen noudattamiseen, eikä se uteliaisuudeltaan malttaisi pysyä karsinan sisäpuolella. Ei, vaikka se olisi kaltereissa riimunnarulla kiinni. Jotenkin se aina onnistuu itsensä ovesta ulos änkeämään. Siksi olisikin hyvä, jos Käpän ovi pidettäisin visusti kiinni, jos hoitajan on jonnekin poistuttava. Pesupaikalla Käpä pysyy tietysti paremmin, mutta on sen nähty sielläkin venyttävän itseään ja ketjuparkoja äärimmilleen tutkiakseen käytävän keskellä lojuvaa lapasta.
Ratsuna Käpä on vähän sellainen nyt mennään eikä ainakaan vaan meinata. Se on vauhdissa jo ennen kuin ratsastaja saa kammettua itsensä selkään. On sille toki opetettu paikoillaan olo selkäännousun ajan ja taitoa vahvistetaan joka kerta ratsastajan taskuista löytyvillä herkuilla. Mutta joskus maasta tai vaikka maneesin seinästä voi löytyä jotain niin mielenkiintoista hamuttavaa ja tutkittavaa, ettei Käpä muista seistä paikoillaan.
Käpä liikkuu luonnostaan aika kivasti omalla moottorilla. Ratsastajan tehtäviin kuuluu toki alkutunnista alkaen muistuttaa Käpää käyttämään energiansa ennemmin kokoamiseen ja ylöspäin kuin kaahailuun. Käpällä on hyvä, matkaavoittava käynti, joka joskus lipsuu turhan hosuvaksi. Raviliikettäkin löytyy ja esimerkiksi lisätyt ravit onnistuvat Käpältä kuin vettä vain. Laukan kanssa joutuu työskentelemään enemmän saadakseen sen pysymään tahdiltaan ja vauhdiltaan sen näköisenä, että Käpä tosiaan on ihan hanskassa.
Kaikessa valtaisassa rohkeudessaan Käpä sopisi varmasti mainiosti maastoesteillekin, mutta harmillisesti oriin intressit ja potentiaali eivät ole koskaan kohdentuneet esteitä kohtaan. Etenkään maastoesteitä. On sillä matalia risuja hypätty, mutta se ei vain ole hyppääjä. Kerran meinasi mennä koko hevonen kuskeineen kuperkeikkaa, kun Käpä ensin meinasi mennä tukin yli, sitten se ei meinannutkaan ja lopulta kuitenkin meni ottaen melkein koko tukin mukaansa. Oppisi se varmasti, mutta olemme katsoneet, että oriilla on enemmän lahjoja sileälle. Maastomopona Käpä on muuten kyllä ihan ykkönen, sillä sen kanssa ei tarvitse ainakaan pelätä, että postilaatikot sun muut hyökkäävät kimppuun.
Käpä on turkasen utelias, ja voitkin olla varma sen karsinaan mennessä, että joudut pehmeän turvan kokovartalosyyniin. Vaikka sille näyttää taskujen olevan tyhjät, tutkii se silti varmuudeksi hupun ja takapuolenkin, jos vakka sattuisi joku herkkujemma löytymään. Hoitotoimenpiteet sinällään sujuvat Käpän kanssa ongelmitta, mutta joskus sen yltiöpäinen jokapaikkaan päänsä tunkeminen raastaa hermoja. Jalustinhihnat ja ohjienpäät on tuhanteen kertaan imeskellyt, jos ne Käpän ulottuville jättää ja harjapakki on varmasti myllätty kymmeneen kertaan. Käpällä on myös pirullisen lyhyt muisti, mitä tulee sääntöjen noudattamiseen, eikä se uteliaisuudeltaan malttaisi pysyä karsinan sisäpuolella. Ei, vaikka se olisi kaltereissa riimunnarulla kiinni. Jotenkin se aina onnistuu itsensä ovesta ulos änkeämään. Siksi olisikin hyvä, jos Käpän ovi pidettäisin visusti kiinni, jos hoitajan on jonnekin poistuttava. Pesupaikalla Käpä pysyy tietysti paremmin, mutta on sen nähty sielläkin venyttävän itseään ja ketjuparkoja äärimmilleen tutkiakseen käytävän keskellä lojuvaa lapasta.
Ratsuna Käpä on vähän sellainen nyt mennään eikä ainakaan vaan meinata. Se on vauhdissa jo ennen kuin ratsastaja saa kammettua itsensä selkään. On sille toki opetettu paikoillaan olo selkäännousun ajan ja taitoa vahvistetaan joka kerta ratsastajan taskuista löytyvillä herkuilla. Mutta joskus maasta tai vaikka maneesin seinästä voi löytyä jotain niin mielenkiintoista hamuttavaa ja tutkittavaa, ettei Käpä muista seistä paikoillaan.
Käpä liikkuu luonnostaan aika kivasti omalla moottorilla. Ratsastajan tehtäviin kuuluu toki alkutunnista alkaen muistuttaa Käpää käyttämään energiansa ennemmin kokoamiseen ja ylöspäin kuin kaahailuun. Käpällä on hyvä, matkaavoittava käynti, joka joskus lipsuu turhan hosuvaksi. Raviliikettäkin löytyy ja esimerkiksi lisätyt ravit onnistuvat Käpältä kuin vettä vain. Laukan kanssa joutuu työskentelemään enemmän saadakseen sen pysymään tahdiltaan ja vauhdiltaan sen näköisenä, että Käpä tosiaan on ihan hanskassa.
Kaikessa valtaisassa rohkeudessaan Käpä sopisi varmasti mainiosti maastoesteillekin, mutta harmillisesti oriin intressit ja potentiaali eivät ole koskaan kohdentuneet esteitä kohtaan. Etenkään maastoesteitä. On sillä matalia risuja hypätty, mutta se ei vain ole hyppääjä. Kerran meinasi mennä koko hevonen kuskeineen kuperkeikkaa, kun Käpä ensin meinasi mennä tukin yli, sitten se ei meinannutkaan ja lopulta kuitenkin meni ottaen melkein koko tukin mukaansa. Oppisi se varmasti, mutta olemme katsoneet, että oriilla on enemmän lahjoja sileälle. Maastomopona Käpä on muuten kyllä ihan ykkönen, sillä sen kanssa ei tarvitse ainakaan pelätä, että postilaatikot sun muut hyökkäävät kimppuun.
Sukutaulu & jälkeläiset
|
JÄLKELÄINEN
|
EMÄ
|
SAAVUTUKSET
|
|
o. Vappulan Iltanuotio (s. 20.12.22, prt 158cm)
|
Myrskylän Iltahuvi
|
-
|
Kouluvarsojen joulukuun 2021 laatuarvostelutilaisuus:
Rakenne: 7, Laukka: 4, Ravi: 5, Käynti: 4, Lisäpisteet: 2, Suku: 14
Yhteensä: 36p, KV-I
Suomenhevosvarsojen joulukuun 2021 arviointitilaisuus:
6.2 + 5 + 7 + 6.75 + 7 + 5 = 36.95p. SV-II
Rakenne: 7, Laukka: 4, Ravi: 5, Käynti: 4, Lisäpisteet: 2, Suku: 14
Yhteensä: 36p, KV-I
Suomenhevosvarsojen joulukuun 2021 arviointitilaisuus:
6.2 + 5 + 7 + 6.75 + 7 + 5 = 36.95p. SV-II
KRJ - sijoituksia 6, joista voittoja 1
|
17.01.2022 - Vaativa B - Tiiron ratsutalli - 2/50
19.01.2022 - Vaativa B - Tiiron ratsutalli - 7/50 24.01.2022 - Vaativa B - Tiiron ratsutalli - 3/50 28.01.2022 - Vaativa B - Tiiron ratsutalli - 1/50 29.01.2022 - Vaativa B - Tiiron ratsutalli - 3/50 30.01.2022 - Vaativa B - Tiiron ratsutalli - 4/50 |
VIRTUAALIHEVONEN - A SIM-GAME HORSE
kuvat: kuvaaja ei halua nimeään mainittavan
kuvat: kuvaaja ei halua nimeään mainittavan
