Mehiparta |
KTK-II, KEV-II, SV-I
|
Susirajalaisista hevosista olin kuullut jos jonkinlaista tarinaa ja päässyt itsekin todistamaan ihan livenä niiden.. sanotaanko mielenkiintoisia luonteenkäänteitä. Kuitenkin haastavahkosta luonteenlaadustaan huolimatta nämä susilapset ovat olleet varsin haluttuja hevosia. Niitä löytyy varmasti jokaisesta suomenhevosia kasvattavasta tallista. Valtavan kysynnän sain huomata myös silloin, kun keräsin rohkeuteni ja tarjosin kotia Susirajan viimeisessä kasvattimyynnissä tarjolla olleelle hevosenalulle. Ikäväkseni se meni ohi suun, samoin kuin seuraava mielenkiintoinen tapaus. Mutta kuinkas sitten kävikään.
Susirajan porukat olivat jostain syystä sitä mieltä, että Vappulankin arkea elostuttamaan pitäisi ehdottomasti saada yksi suslapsonen. Eikä mikä tahansa susirajalainen vaan varsin järkevän oloinen nuori ori. Tai sellaisen kuvan ainakin Mehiparran esittelyteksistä sai. Vai miten te tätä tulkitsisitte: "Kahden hurjan kivan, hyvännäköisen ja lahjakkaan vanhemman hurjan kiva, hyvännäköinen ja lahjakas varsa! Emä tosin on ihan kamala tiukkapipo, toivon mukaan lapsukainen on hieman vapautuneempi tapaus; ainakaan toistaiseksi pikkuorhi ei vaikuta varsalaitumen kaiken kieltävältä, hauskanpidon sabotoivalta pahanilmanlinnulta. Elkää kattoko sitä emää, menkää moikkaamaan isää, se on ihana ja symppis. Ja sellainen pojastakin tulee, ihan varmasti, suslapsi kun on. ..eiku hetkinen."
|
Luonnekuvaus
Hevosta lähdin ostamaan, mutta nyt tuntuu kuin olisinkin vahingossa tullut ostaneeksi kultaisennoutajan. Vähän tumma se on kultsuksi ja kokoakin sillä on reilusti yli kultaisennoutajan maksimisäkäkorkeuden, mutta luonne osuisi kyllä ihan nappiin. Kokoa tällä kaverilla on itseasiassa muutenkin yllättävän paljon, kun tarkastelee sen matalanpuoleisia sukulaisia, mutta ei kai koko miestä pahenna ellei mies kokoa. Eh.
Wikipedia kertoo kultaisennoutajan olevan älykäs, ystävällinen, luotettava, kiltti ja itsevarma. Tismalleen kuin meidän Mehiparta. Kaiken edellä mainitun lisäksi Mehka on valtavan seurallinen ja se voisi seisoskella rapsuteltavana vaikka koko päivän, mieluiten kaksikin. Aina parempi, jos rapsuttelijalla on runsain mitoin herkkuja taskuissaan. Rapsuttelusta tulee meinaan nälkä, tuumaa Mehka. Totta puhuen Mehkalla on aina nälkä, eikä se koskaan nirsoile pöperöidensä suhteen. Ehkä kesän loputtua hetken verran, kun ruokalista sisältää taas mehukkaan laidunheinän sijaan tylsää säilöheinää. Mutta sitten se taas muistaa, että ruoka on lähestulkoon yhtä kuin elämä. Mehka onkin hevonen, jolle on varsin helppo opettaa herkkupaloilla jos jonkinlaisia temppuja. Paitsi että Mehka on ahne, on se myös utelias ja nopea oppimaan.
Hoitaessa ori olisi mielellään koko ajan pää hoitajan kainalossa. Kun hevosen harjaaminen ja valtavan pään pitely samanaikaisesti on jokseenkin mahdoton yhtälö, tyytyy Mehka tutkimaan aina vaan uudestaan harjaboksia, hoitajan taskuja, lippistä, you name it. Käytävälle tai pesupaikalle kiinnitettynä Mehka mutustelee kettinkejä ja yrittää seurustella viereisissä karsinoissa oleskelevien lajitovereidensa kanssa. Se tervehtii jokaista talliintulijaa pehmeällä hörähdyksellä ja jää tuijottelemaan tulijaa suurilla suklaisilla silmillään joko rapsutusten taikka makupalojen toivossa. Mikään hoitotoimenpide ei ole toistaiseksi aiheuttanut suurta päänvaivaa tämän hevosen kanssa. Kavioita se ei alkuun olisi viitsinyt nostella, mutta herkkujen avulla opetettuna sekin sujuu nykypäivänä helposti. Vaikka Mehka toki edelleen odottelee palkkiota kinttujensa nostelusta.
Vaikka Mehkan elämässä ei muutoin näy ripaustakaan emän tosikkoluonteesta - paitsi jos ruoka viivästyy turhan pitkästi - voi siinä ratsuna havaita jokseenkin totisia piirteitä. Mehka on pääsääntöisesti positiivisesti ja kivasti omalla moottorilla toimiva hevonen. Kuitenkin, kun harjoitellaan asioita, jotka ovat vähän siinä Mehkan sen hetkisen osaamisen ylärajoilla, ottaa ori asiat hyvinkin tosissaan. Selkään voi lähestulkoon kuulla sen aivojen raksutuksen, kun se yrittää pohtia, mitä siltä pyydetään ja kuinka kintut tulisi tällä kertaa asetella. Mehka haluaa onnistua ja antaa itsestään täydet sata prosenttia oli kyseessä sitten kotikentällä treenaaminen tai kilpailusuoritus. Hyvä esimerkki tästä on se, kun Mehkan kanssa harjoiteltiin laukanvaihtoja. Kun piuhat Mehkan päässä yhdistyivät, tarjosi se kamalalla puhinalla laukanvaihtoa vähän joka välissä. Vastalaukka oli jonkun aikaa täysin mahdoton ajatuksenakaan, kun Mehka oli sitä mieltä, että kun se niin hienosti osaa laukan vaihtaa niin mitä sitä turhaan vastalaukkaa menemään. Mehka kokoaa itsensä kivasti, mutta vaatii ratsastajalta tukea ylälinjan pitämisestä rentona kireän virkkuukoukkumallin sijaan.
Esteillä Mehka on touhukas ja vauhdikas. Joskus into huumaa sen pääkoppaa niin kovasti, että se tuskin malttaisi kuunnella ratsastajaa. Sanomattakin on selvää orin innokkuutta katsellessa, että esteet ovat yksi sen lempparipuuhista. Nuoren Mehkan kanssa tuntui, että intoa on enemmän kuin potentiaalia, mutta niin vain lihasvoiman kasvaessa Mehkasta kasvoikin varsin näppärä esteratsu. On se toisinaan vähän tohelo mennessään, mutta kun se malttaa keskittyä, on hypyissä nähtävissä ihan oikeaa osaamistakin. Mitä korkeampaa rataa hypätään, sitä enemmän Mehka joutuukin funtsimaan ja kasaamaan ajatuksiaan, matalilla radoilla se kiitäisi mieluusti radan läpi kuin ralliauto. Hyppytyyli sillä on luonnostaan varsin taloudellinen, eikä se ota turhaa ilmaa esteen ja itsensä väliin. Toki joskus taloudellisuus kostautuu ja jos ei Mehkan vatsa nuole puomeja niin takakaviot sitten ainakin.
Luottavaisena ja varmajalkaisena hevosena Mehka on ihan mainio maastohevonen. Rauhallinen ja rento sunnuntaimaasto on Mehkan mielestä ihan mahtava juttu, kun reitin varrelta voi napata suuhunsa vähän matkaevästä. Kaikki käy; koivunoksat, heinätupot ja naapurin Pirkon syreenipensaatkin. Jälkimmäisiä toki olisi ratsastajan syytä osata kiertää vähän kauempaa, sillä Pirkko ei järin paljoa pidä siitä, että Mehka harventaa hänen pensasaitaansa. Koska Mehka pitää sekä esteistä että maastoilusta niin maastoesteet ne vasta mahtava juttu onkin! Vauhtia, vaaratilanteita, rapaa ja vielä pieni eväs matkaan lähipuskasta ennen lähtömerkkiä. Mitäpä sitä muuta voisi pienisuuri Mehka edes toivoakaan?
Mehkan luotto ihmisiinsä on sen verran kovaa, että Mehkan kanssa voi huoletta matkustella menemään. Se kun ei ota ressiä uusista tilanteista, kun se tietää, ettei sen henkilökunta vie sitä mihinkään pahaan paikkaan. Mehkaa stressaa ehkä ainoastaan vain se hetki, kun heinäverkosta loppuu heinät ja se voi mielestään joutua olemaan koko loppuikänsä ilman ruokaa. Silloin saattaa päästä hätäpieru, mutta Mehka onneksi toipuu koettelemuksestaan nopeasti, sillä traileriin kurkkaavalla ihmisellä on kuitenkin jotain naposteltavaa mukanaan. Mehka ei säpsyile kisapaikan tuulessa lepattavia katoksia tai erikoisia esteitäkään. Sitä ei haittaa kiljuvat lapset tai hermoilevat lajitoverit. Sen kanssa on kerrassaan ilo kierrellä ympäri Suomea kilpailusta toiseen.
Wikipedia kertoo kultaisennoutajan olevan älykäs, ystävällinen, luotettava, kiltti ja itsevarma. Tismalleen kuin meidän Mehiparta. Kaiken edellä mainitun lisäksi Mehka on valtavan seurallinen ja se voisi seisoskella rapsuteltavana vaikka koko päivän, mieluiten kaksikin. Aina parempi, jos rapsuttelijalla on runsain mitoin herkkuja taskuissaan. Rapsuttelusta tulee meinaan nälkä, tuumaa Mehka. Totta puhuen Mehkalla on aina nälkä, eikä se koskaan nirsoile pöperöidensä suhteen. Ehkä kesän loputtua hetken verran, kun ruokalista sisältää taas mehukkaan laidunheinän sijaan tylsää säilöheinää. Mutta sitten se taas muistaa, että ruoka on lähestulkoon yhtä kuin elämä. Mehka onkin hevonen, jolle on varsin helppo opettaa herkkupaloilla jos jonkinlaisia temppuja. Paitsi että Mehka on ahne, on se myös utelias ja nopea oppimaan.
Hoitaessa ori olisi mielellään koko ajan pää hoitajan kainalossa. Kun hevosen harjaaminen ja valtavan pään pitely samanaikaisesti on jokseenkin mahdoton yhtälö, tyytyy Mehka tutkimaan aina vaan uudestaan harjaboksia, hoitajan taskuja, lippistä, you name it. Käytävälle tai pesupaikalle kiinnitettynä Mehka mutustelee kettinkejä ja yrittää seurustella viereisissä karsinoissa oleskelevien lajitovereidensa kanssa. Se tervehtii jokaista talliintulijaa pehmeällä hörähdyksellä ja jää tuijottelemaan tulijaa suurilla suklaisilla silmillään joko rapsutusten taikka makupalojen toivossa. Mikään hoitotoimenpide ei ole toistaiseksi aiheuttanut suurta päänvaivaa tämän hevosen kanssa. Kavioita se ei alkuun olisi viitsinyt nostella, mutta herkkujen avulla opetettuna sekin sujuu nykypäivänä helposti. Vaikka Mehka toki edelleen odottelee palkkiota kinttujensa nostelusta.
Vaikka Mehkan elämässä ei muutoin näy ripaustakaan emän tosikkoluonteesta - paitsi jos ruoka viivästyy turhan pitkästi - voi siinä ratsuna havaita jokseenkin totisia piirteitä. Mehka on pääsääntöisesti positiivisesti ja kivasti omalla moottorilla toimiva hevonen. Kuitenkin, kun harjoitellaan asioita, jotka ovat vähän siinä Mehkan sen hetkisen osaamisen ylärajoilla, ottaa ori asiat hyvinkin tosissaan. Selkään voi lähestulkoon kuulla sen aivojen raksutuksen, kun se yrittää pohtia, mitä siltä pyydetään ja kuinka kintut tulisi tällä kertaa asetella. Mehka haluaa onnistua ja antaa itsestään täydet sata prosenttia oli kyseessä sitten kotikentällä treenaaminen tai kilpailusuoritus. Hyvä esimerkki tästä on se, kun Mehkan kanssa harjoiteltiin laukanvaihtoja. Kun piuhat Mehkan päässä yhdistyivät, tarjosi se kamalalla puhinalla laukanvaihtoa vähän joka välissä. Vastalaukka oli jonkun aikaa täysin mahdoton ajatuksenakaan, kun Mehka oli sitä mieltä, että kun se niin hienosti osaa laukan vaihtaa niin mitä sitä turhaan vastalaukkaa menemään. Mehka kokoaa itsensä kivasti, mutta vaatii ratsastajalta tukea ylälinjan pitämisestä rentona kireän virkkuukoukkumallin sijaan.
Esteillä Mehka on touhukas ja vauhdikas. Joskus into huumaa sen pääkoppaa niin kovasti, että se tuskin malttaisi kuunnella ratsastajaa. Sanomattakin on selvää orin innokkuutta katsellessa, että esteet ovat yksi sen lempparipuuhista. Nuoren Mehkan kanssa tuntui, että intoa on enemmän kuin potentiaalia, mutta niin vain lihasvoiman kasvaessa Mehkasta kasvoikin varsin näppärä esteratsu. On se toisinaan vähän tohelo mennessään, mutta kun se malttaa keskittyä, on hypyissä nähtävissä ihan oikeaa osaamistakin. Mitä korkeampaa rataa hypätään, sitä enemmän Mehka joutuukin funtsimaan ja kasaamaan ajatuksiaan, matalilla radoilla se kiitäisi mieluusti radan läpi kuin ralliauto. Hyppytyyli sillä on luonnostaan varsin taloudellinen, eikä se ota turhaa ilmaa esteen ja itsensä väliin. Toki joskus taloudellisuus kostautuu ja jos ei Mehkan vatsa nuole puomeja niin takakaviot sitten ainakin.
Luottavaisena ja varmajalkaisena hevosena Mehka on ihan mainio maastohevonen. Rauhallinen ja rento sunnuntaimaasto on Mehkan mielestä ihan mahtava juttu, kun reitin varrelta voi napata suuhunsa vähän matkaevästä. Kaikki käy; koivunoksat, heinätupot ja naapurin Pirkon syreenipensaatkin. Jälkimmäisiä toki olisi ratsastajan syytä osata kiertää vähän kauempaa, sillä Pirkko ei järin paljoa pidä siitä, että Mehka harventaa hänen pensasaitaansa. Koska Mehka pitää sekä esteistä että maastoilusta niin maastoesteet ne vasta mahtava juttu onkin! Vauhtia, vaaratilanteita, rapaa ja vielä pieni eväs matkaan lähipuskasta ennen lähtömerkkiä. Mitäpä sitä muuta voisi pienisuuri Mehka edes toivoakaan?
Mehkan luotto ihmisiinsä on sen verran kovaa, että Mehkan kanssa voi huoletta matkustella menemään. Se kun ei ota ressiä uusista tilanteista, kun se tietää, ettei sen henkilökunta vie sitä mihinkään pahaan paikkaan. Mehkaa stressaa ehkä ainoastaan vain se hetki, kun heinäverkosta loppuu heinät ja se voi mielestään joutua olemaan koko loppuikänsä ilman ruokaa. Silloin saattaa päästä hätäpieru, mutta Mehka onneksi toipuu koettelemuksestaan nopeasti, sillä traileriin kurkkaavalla ihmisellä on kuitenkin jotain naposteltavaa mukanaan. Mehka ei säpsyile kisapaikan tuulessa lepattavia katoksia tai erikoisia esteitäkään. Sitä ei haittaa kiljuvat lapset tai hermoilevat lajitoverit. Sen kanssa on kerrassaan ilo kierrellä ympäri Suomea kilpailusta toiseen.
Sukutaulu & jälkeläiset
|
|
|
JÄLKELÄINEN
|
ISÄ / EMÄ
|
SAAVUTUKSET
|
|
Suomenhevosvarsojen kesäkuun 2021 arviointitilaisuus (2v):
7,6 + 10 + 10 + 6,75 = 34,35p. SV-I Suomenhevoskantakirjan heinäkuun 2021 kantakirjaustilaisuus: 19 + 17 + 20 + 19 = 75p. KTK-II Kenttävarsojen joulukuun 2021 laatuarvostelutilaisuus: 9 + 0,5 + 4 + 2 + 3 + 3 + 5,5 = 27p. KEV-II |
|
07.12.2021 NJ: Haltiasalo - MVA-SERT BIS5 (päätuomari: alaera)
KERJ - sijoituksia 6, joista voittoja 2
|
02.02.2022 - Helppo - Holmberg - 1/50
04.02.2022 - Helppo - Holmberg - 5/50 08.02.2022 - Helppo - Holmberg - 7/50 25.01.2023 - Helppo - Hiivurin suomenhevoset - 1/28 28.01.2023 - Helppo - Hiivurin suomenhevoset - 4/28 30.01.2023 - Helppo - Hiivurin suomenhevoset - 2/28 |
VIRTUAALIHEVONEN - A SIM-GAME HORSE
kuvat: kasvattaja
kuvat: kasvattaja
