Noheva |
KTK-II
|
Miten ja miksi Noheva Vappulaan muutti? Hyvä kysymys. Se vain ilmestyi. Joo, itse allekirjoitin kauppakirjat, joita edelsi tietenkin koeratsastus. Kukapa muukaan siellä satulassa istui kuin allekirjoittanut. Mutten ollut oikeastaan etsimässä mitään. Meillä ei ollut tarvetta hevoselle, mutta noin vain Noheva käveli vastaan ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Ori siirtyi Vappulaan melko nopealla aikataululla, eikä ollut muutoksesta moksiskaan. Minustakin tuntui kuin Noheva olisi aina asunut Vappulassa. Se sopi tänne kuin rusinat maksalaatikkoon taikka ananas pitsan päälle - täydellisesti.
|
Luonnekuvaus
Nimikin sen jo kertoo. Noheva on nopea, heti ja valmis. Kyllä ei tarvitse kahta kertaa houkutella tätä kaveria tarhasta taikka karsinasta mukaansa. Noheva tai tuttujen kesken Hevi lähtee kyllä vaikka kesken päiväheinien. Ja tuttuja Hevillä riittääkin. Se on supersosiaalinen hevonen, joka paitsi pitää loputtomista rapsutuksista, niin myös kaikenlaisesta touhuamisesta.
Mikään lössykkä kaiken kansan käsiteltävä lapanen Hevi ei kuitenkaan ole. Sen kanssa pitää kyllä tietää, mitä tekee. Hevi kun on heti valmis tekemään paljon muutakin kuin sosialisoida ihmisten kanssa. Se on esimerkiksi aina valmis esittämään serenadin tammojen edessä tai murtautumaan tammatarhaan. Ihmisen onkin oltava aina yhden askeleen edellä Heviä. Huomattava kohdat, joissa ori saattaisi tehdä omia päätöksiä suunnasta ja vauhdista.
Hevin kanssa harvemmin liikutaan löntystäen. Se kulkee niin taluttaessa kuin ratsastaen ryhdikkäänä ja sen askel on reipas. Ratsuna Hevi mieluusti menee vähän kovempaa ja suureleisesti kuin kovin koottuna pikkutarkoissa hommissa. Nekin siltä sujuvat pyydettäessä, mutteivät selkeästi ole Hevin suosikkeja. Parasta orin kanssa onkin pitkät laukkapätkät maastossa, sillä vaikka Hevillä on reipas tahti ja halu mennä kovaa, on se silti varmajalkainen ja selästä käsin hyvin hanskassa pysyvä. Sille uskaltaa antaa luvan baanailla vähän kovempaakin, kun tietää, että Hevin saa aina kiinni laukkapätkien päätteeksi.
Esteillä Hevi on mahtava. Sen työmoraali on korkea, eikä se anna ympäristön vaikuttaa tekemiseensä. Hevi on radalla jopa melko itsenäinen, ja se tekee mieluusti omia ratkaisuja. Se siis pääsääntöisesti menee yli esteen kuin esteen, vaikkei ratsastaja katso sille valmiiksi askelia lähestymisiin sun muihin. Orilla on valtavasti voimaa takajaloissaan ja se hyppää hyvin ilmavasti. Turhankin ilmavasti.
Mikään lössykkä kaiken kansan käsiteltävä lapanen Hevi ei kuitenkaan ole. Sen kanssa pitää kyllä tietää, mitä tekee. Hevi kun on heti valmis tekemään paljon muutakin kuin sosialisoida ihmisten kanssa. Se on esimerkiksi aina valmis esittämään serenadin tammojen edessä tai murtautumaan tammatarhaan. Ihmisen onkin oltava aina yhden askeleen edellä Heviä. Huomattava kohdat, joissa ori saattaisi tehdä omia päätöksiä suunnasta ja vauhdista.
Hevin kanssa harvemmin liikutaan löntystäen. Se kulkee niin taluttaessa kuin ratsastaen ryhdikkäänä ja sen askel on reipas. Ratsuna Hevi mieluusti menee vähän kovempaa ja suureleisesti kuin kovin koottuna pikkutarkoissa hommissa. Nekin siltä sujuvat pyydettäessä, mutteivät selkeästi ole Hevin suosikkeja. Parasta orin kanssa onkin pitkät laukkapätkät maastossa, sillä vaikka Hevillä on reipas tahti ja halu mennä kovaa, on se silti varmajalkainen ja selästä käsin hyvin hanskassa pysyvä. Sille uskaltaa antaa luvan baanailla vähän kovempaakin, kun tietää, että Hevin saa aina kiinni laukkapätkien päätteeksi.
Esteillä Hevi on mahtava. Sen työmoraali on korkea, eikä se anna ympäristön vaikuttaa tekemiseensä. Hevi on radalla jopa melko itsenäinen, ja se tekee mieluusti omia ratkaisuja. Se siis pääsääntöisesti menee yli esteen kuin esteen, vaikkei ratsastaja katso sille valmiiksi askelia lähestymisiin sun muihin. Orilla on valtavasti voimaa takajaloissaan ja se hyppää hyvin ilmavasti. Turhankin ilmavasti.
Sukutaulu & jälkeläiset
ISÄ Nousujohde
tummanpunarautias 161cm evm |
|
EMÄ Aamuniityn Hali
punarautias 156cm evm |
|
Sukuselvitys
ISÄ Nousujohde, tuo tummanpunarautias ilmestys hurmasi aikanaan hevostyttöjä estekentillä. Nousujohde oli sellainen hevonen, josta heppalehdet kirjottivat artikkeleita ja joiden julisteet päätyivät suokkityttöjen huoneiden seinille. Nousujohteella oli oman kotitallinsakin satulahuoneessa pelkästään Nousujohteelle pyhitetty seinä, jonne sen omistaja Mirkka Lehtikuusi keräsi kaikki löytämänsä julisteet ja lehtijutut oriistaan. Vaan mistäpä tämän orin suosio oikein kumpusikaan? Nousujohde syntyi kahden ravisukuisen suomenhevosen jälkeläiseksi. Kumpaisenkin esikoisena. Se kokeili koipiaan raviradalla, muttei koelähdöt antaneet järin suuria toiveita maineikkaalle raviuralle. Niinpä Nousujohde myytiin melko nuorena eteenpäin. Se päätyi Sofia Gusvafsströmin ratsutettavaksi Sipooseen. Sofia on ennenkin tehnyt taikoja juurikin ex-ravurien kanssa, eikä siis ollut ihme, että Nousujohteestakin leivottiin kelpo ratsu! Sofia mainitsikin nähneensä Nousujohteessa heti kättelyssä valtavasti potentiaalia - se kun oli alusta asti hyvin rohkea ja varmajalkainen ja sillä oli hyvä oma moottori. 161cm korkea Nousujohde kilpaili aluetasolla päälle metrin luokissa varsin hyvällä menestyksellä, se jopa nähtiin hevosena, jota ei voi voittaa. Puoliveriset kiisivät välillä ohi, mutta Nousujohde piti vuosia kruunua päässään suomenhevosmestaruuksissa. Ori sai aikanaan kymmenisen jälkeläistä, joista vähintään puolella on meriittejä esteratsastuksen saralla.
II Nopsa-Poika oli, kuten sanottu, täysin ravisukuinen ori. Se oli aikamoinen villikortti käyttää jalostuksessa, sillä Nopsa-Poika ei kerännyt mitään ihan valtavaa palkintosummaa itselleen ravivuosinaan. Ei se mikään hännänhuippukaan ollut, muttei se varsinaisesti pistänyt millään tavoin silmään muiden juoksijoiden seasta. Nopsa-Poika oli punarautias ja se kantakirjattiin melkoisen hyvin arvosteluin, joten ehkäpä sen suosio jalostuksessa johtuikin lähinnä terveestä rakenteesta. Vaikka eipä tuo 155cm korkea ori ollut luonteeltakaan yhtään pöllömpi. Se oli rehti ja reilu, eikä se hölmöillyt turhia. Jos jostain Nopsaa kiiteltiin niin siitä, että se oli tilanteessa kuin tilanteessa kylmähermoinen käsiteltävä. Nopsan raviura jäi verrattain lyhyeksi ja lopun elämäänsä se työskenteli tärkeässä tehtävässä Mirja Metsikön puskaratsuna Lopella. Jalostuskäyttö kuitenkin jatkui ja Nopsa-Pojalle siunaantui sen elämän aikana parisenkymmentä jälkeläistä - osa niistä jopa menestyi raviradoilla.
IE Janella teki varsin kunnioitettavan, mutta harmillisen lyhyen uran ravikärryjen edessä. Janella aloitti tehokkaasti jo koelähdöistä ja voitti ensimmäisen hieman epäonnistuneen lähdön (ja sekin oli oikeasti lokkiparven syy, ei hevosen) jälkeen kaikki lähtönsä. Mutta kuten sanottu, ura jäi harmillisen lyhyeksi. Eräänä kisapäivänä Janellaa kuljettanut auto joutui onnettomuuteen ja sen koommin tammaa ei saatu enää traileriin. Tai saatiinhan se, mutta se oli sen verran paniikissa, ettei kuljettamista koettu enää kovin mielekkäänä. Ei tammalle, eikä traileria jälkikäteen paikkailleille ihmisillekään. Lisäksi Janellan ravi kärsi huomattavasti tamman paniikkimatkustamisesta, eikä kilpailemisessa ollut oikeastaan mitään järkeä. Janella jäi siis siitostammaksi vain 7-vuotiaana. Tämä tummanruunikko ehti saada elämänsä aikana huimat kahdeksan varsaa, jotka se kasvatti hienoilla äidinvaistoillaan mainioksi hevoskansalaisiksi. Kaikeksi onneksi Janellan paniikkitilat eivät siirtyneet veren tai maidon mukana jälkeläisiin, vaan jokaisesta kasvoi ihan mainio kisahevonenkin omassa lajissaan. Noin puolet Janellan varsoista toimii nykyään ratsuina, puolet juoksevat radalla kilpaa. Vähän isäoriista riippuen. 162 senttistä Janellaa ei koskaan päästy viemään kantakirjaan, mutta maallikon silmin se oli oikein näppärän ja rodunomaisen näköinen suomenhevonen.
EMÄ Aamuniityn Hali tulee Aamuniityn Ratsutilalta, jossa kasvatetaan eritoten kenttäsuomenhevosia. Ratsutilan omistaja, Margot Virtanen näet on hurahtanut kenttäratsastukseen jo nuorena likkana ja jostain syystä hänen rodukseen valikoituivat suomenhevoset. Mitään massatuotantoa nämä hevoset eivät ole, sillä tilalla syntyy vuodessa vain muutama varsa. Hali on luonnollisesti niistä yksi, aika tilan alkuajoilta. Aamuniityn Hali oli tarkasti pohdittu varsa. Ja hyvin olikin pohdittu, sillä tämä punarautias tamma on paitsi II-palkinnolla kantakirjattu niin myös kenttäratsastuksessa kasvattajallaan oikein kivasti kilpaillut. Halin bravuuri kaikista kolmesta lajista oli esteratsastus, jossa se oli varovainen, säpäkkä ja taloudellinen hyppääjä, joka suunnisti rohkeasti estettä kuin estettä kohden. Harmillisesti Haliin ei periytynyt sen isän upeat liikkeet, vaikka se väriä lukuun ottamatta on ulkonäöllisesti kuin kopio isästään. 156cm korkea Hali ehti paitsi kilpailla menestyksekkään uran niin myös varsoa viisi varsaa, joista kolme Nohevan kasvattajalla Juha Oikkaalla.
EI Hurmos valittiin Halin isäksi juurikin sen upeiden liikkeiden perusteella. Sen ajateltiin tasapainottavan Halin emän tylsäntasaisia liikkeitä, muttei niin harmillisesti tapahtunutkaan. Joka tapauksessa punaruunikko Hurmos loisti ratsu-urallaan kouluaitojen sisäpuolella. Kävi se toisinaan lähinnä mielenvirkistykseksi hyppäämässä esteitäkin niin valmennuksessa kuin kilparadoillakin, mutta kyllä sen päälaji oli ehdottomasti kouluratsastus. 156cm korkea Hurmos kantakirjattiin alun perin III-palkinnolla, mutta kilpailutulosen perusteella kantakirjaluokkaa nostettiin sittemmin pykälällä. Hurmos voitti Helppo A -tasoisia luokkia urallaan useamman, mutta Vaativa B -tasolla vain kerran. Ja ehkä sen tärkeimmän kerran, sillä kaikkien yllätykseksi Hurmos vei kuuluisan suomenhevosten Kouluorikruunun ennakkosuosikkien nenän edestä. Hurmosta käytettiin jalostukseen hyvin maltillisesti, sillä vaikka se oli upea kisahevonen, oli sen luonne varsin hankala. Ja vastuullisena ihmisenä sen omistaja Martta Jokio halusi varmistaa, että Hurmos yhdistettäisiin vain hyvin tasaisiin tammoihin.
EE Ruskon Kulta se vasta tasainen olikin. Se oli kiltti ja pomminvarma tamma, se ei edes nuorena likkana hermostunut pusikoiden rapinasta taikka hämmentävän punaisista postilaatikoista maastolenkillä. Ruskon Kulta siirtyi ihan maitovarsana Margot Virtasen omistukseen, sillä tämä oli syvästi ihastunut tamman emään. Margot kasvatti varsansa huolella, sillä hän halusi ehdottomasti tehdä tästä perusluonteeltaan hyvin rohkeasta ja varmajalkaisesa voikosta kaikkien aikojen hienoimman kenttähevosen. Eikä se titteli kauaksi jäänytkään, sillä Kulta menestyi ihan kivasti omalla tasollaan kenttäkilpailuissa. Omalla tasollaan siksi, että vaikka tammalla olisi ollut potentiaalia estepuolella isompiinkin luokkiin, ei sen liikkeet ja potentiaali kouluradoilla oikein riittäneet. Siksi Kulta kävi starttaamassa useamman rataesteluokankin, joilla se sijoittui varsin usein. Kulta kantakirjattiin hyvällä II-palkinnolla, jäi ihan muutamista pisteistä vajaaksi I-palkinnoksi, mutta se liikkeen puute.. Se rokotti tässäkin kohtaa. Elämänsä aikana 153cm korkea Kulta varsoi neljä varsaa, joista jokaisen kohdalla kokeiltiin eri isäoria. Sanomattakin on selvää, että isäoriit kaikki valikoituivat paitsi hyvän rakenteen, mutta myös irtonaisten liikkeidensä vuoksi.
II Nopsa-Poika oli, kuten sanottu, täysin ravisukuinen ori. Se oli aikamoinen villikortti käyttää jalostuksessa, sillä Nopsa-Poika ei kerännyt mitään ihan valtavaa palkintosummaa itselleen ravivuosinaan. Ei se mikään hännänhuippukaan ollut, muttei se varsinaisesti pistänyt millään tavoin silmään muiden juoksijoiden seasta. Nopsa-Poika oli punarautias ja se kantakirjattiin melkoisen hyvin arvosteluin, joten ehkäpä sen suosio jalostuksessa johtuikin lähinnä terveestä rakenteesta. Vaikka eipä tuo 155cm korkea ori ollut luonteeltakaan yhtään pöllömpi. Se oli rehti ja reilu, eikä se hölmöillyt turhia. Jos jostain Nopsaa kiiteltiin niin siitä, että se oli tilanteessa kuin tilanteessa kylmähermoinen käsiteltävä. Nopsan raviura jäi verrattain lyhyeksi ja lopun elämäänsä se työskenteli tärkeässä tehtävässä Mirja Metsikön puskaratsuna Lopella. Jalostuskäyttö kuitenkin jatkui ja Nopsa-Pojalle siunaantui sen elämän aikana parisenkymmentä jälkeläistä - osa niistä jopa menestyi raviradoilla.
IE Janella teki varsin kunnioitettavan, mutta harmillisen lyhyen uran ravikärryjen edessä. Janella aloitti tehokkaasti jo koelähdöistä ja voitti ensimmäisen hieman epäonnistuneen lähdön (ja sekin oli oikeasti lokkiparven syy, ei hevosen) jälkeen kaikki lähtönsä. Mutta kuten sanottu, ura jäi harmillisen lyhyeksi. Eräänä kisapäivänä Janellaa kuljettanut auto joutui onnettomuuteen ja sen koommin tammaa ei saatu enää traileriin. Tai saatiinhan se, mutta se oli sen verran paniikissa, ettei kuljettamista koettu enää kovin mielekkäänä. Ei tammalle, eikä traileria jälkikäteen paikkailleille ihmisillekään. Lisäksi Janellan ravi kärsi huomattavasti tamman paniikkimatkustamisesta, eikä kilpailemisessa ollut oikeastaan mitään järkeä. Janella jäi siis siitostammaksi vain 7-vuotiaana. Tämä tummanruunikko ehti saada elämänsä aikana huimat kahdeksan varsaa, jotka se kasvatti hienoilla äidinvaistoillaan mainioksi hevoskansalaisiksi. Kaikeksi onneksi Janellan paniikkitilat eivät siirtyneet veren tai maidon mukana jälkeläisiin, vaan jokaisesta kasvoi ihan mainio kisahevonenkin omassa lajissaan. Noin puolet Janellan varsoista toimii nykyään ratsuina, puolet juoksevat radalla kilpaa. Vähän isäoriista riippuen. 162 senttistä Janellaa ei koskaan päästy viemään kantakirjaan, mutta maallikon silmin se oli oikein näppärän ja rodunomaisen näköinen suomenhevonen.
EMÄ Aamuniityn Hali tulee Aamuniityn Ratsutilalta, jossa kasvatetaan eritoten kenttäsuomenhevosia. Ratsutilan omistaja, Margot Virtanen näet on hurahtanut kenttäratsastukseen jo nuorena likkana ja jostain syystä hänen rodukseen valikoituivat suomenhevoset. Mitään massatuotantoa nämä hevoset eivät ole, sillä tilalla syntyy vuodessa vain muutama varsa. Hali on luonnollisesti niistä yksi, aika tilan alkuajoilta. Aamuniityn Hali oli tarkasti pohdittu varsa. Ja hyvin olikin pohdittu, sillä tämä punarautias tamma on paitsi II-palkinnolla kantakirjattu niin myös kenttäratsastuksessa kasvattajallaan oikein kivasti kilpaillut. Halin bravuuri kaikista kolmesta lajista oli esteratsastus, jossa se oli varovainen, säpäkkä ja taloudellinen hyppääjä, joka suunnisti rohkeasti estettä kuin estettä kohden. Harmillisesti Haliin ei periytynyt sen isän upeat liikkeet, vaikka se väriä lukuun ottamatta on ulkonäöllisesti kuin kopio isästään. 156cm korkea Hali ehti paitsi kilpailla menestyksekkään uran niin myös varsoa viisi varsaa, joista kolme Nohevan kasvattajalla Juha Oikkaalla.
EI Hurmos valittiin Halin isäksi juurikin sen upeiden liikkeiden perusteella. Sen ajateltiin tasapainottavan Halin emän tylsäntasaisia liikkeitä, muttei niin harmillisesti tapahtunutkaan. Joka tapauksessa punaruunikko Hurmos loisti ratsu-urallaan kouluaitojen sisäpuolella. Kävi se toisinaan lähinnä mielenvirkistykseksi hyppäämässä esteitäkin niin valmennuksessa kuin kilparadoillakin, mutta kyllä sen päälaji oli ehdottomasti kouluratsastus. 156cm korkea Hurmos kantakirjattiin alun perin III-palkinnolla, mutta kilpailutulosen perusteella kantakirjaluokkaa nostettiin sittemmin pykälällä. Hurmos voitti Helppo A -tasoisia luokkia urallaan useamman, mutta Vaativa B -tasolla vain kerran. Ja ehkä sen tärkeimmän kerran, sillä kaikkien yllätykseksi Hurmos vei kuuluisan suomenhevosten Kouluorikruunun ennakkosuosikkien nenän edestä. Hurmosta käytettiin jalostukseen hyvin maltillisesti, sillä vaikka se oli upea kisahevonen, oli sen luonne varsin hankala. Ja vastuullisena ihmisenä sen omistaja Martta Jokio halusi varmistaa, että Hurmos yhdistettäisiin vain hyvin tasaisiin tammoihin.
EE Ruskon Kulta se vasta tasainen olikin. Se oli kiltti ja pomminvarma tamma, se ei edes nuorena likkana hermostunut pusikoiden rapinasta taikka hämmentävän punaisista postilaatikoista maastolenkillä. Ruskon Kulta siirtyi ihan maitovarsana Margot Virtasen omistukseen, sillä tämä oli syvästi ihastunut tamman emään. Margot kasvatti varsansa huolella, sillä hän halusi ehdottomasti tehdä tästä perusluonteeltaan hyvin rohkeasta ja varmajalkaisesa voikosta kaikkien aikojen hienoimman kenttähevosen. Eikä se titteli kauaksi jäänytkään, sillä Kulta menestyi ihan kivasti omalla tasollaan kenttäkilpailuissa. Omalla tasollaan siksi, että vaikka tammalla olisi ollut potentiaalia estepuolella isompiinkin luokkiin, ei sen liikkeet ja potentiaali kouluradoilla oikein riittäneet. Siksi Kulta kävi starttaamassa useamman rataesteluokankin, joilla se sijoittui varsin usein. Kulta kantakirjattiin hyvällä II-palkinnolla, jäi ihan muutamista pisteistä vajaaksi I-palkinnoksi, mutta se liikkeen puute.. Se rokotti tässäkin kohtaa. Elämänsä aikana 153cm korkea Kulta varsoi neljä varsaa, joista jokaisen kohdalla kokeiltiin eri isäoria. Sanomattakin on selvää, että isäoriit kaikki valikoituivat paitsi hyvän rakenteen, mutta myös irtonaisten liikkeidensä vuoksi.
JÄLKELÄINEN
|
ISÄ / EMÄ
|
SAAVUTUKSET
|
o. Vappulan Särmä (s. 01.06.19 - trt 162cm)
|
Torpan Tanhu
|
KTK-II
|
o. Vappulan Alikeisari (s. 02.07.19 - rt 156cm)
|
Viljolan Myrtti
|
KTK-II
|
Suomenhevoskantakirjan huhtikuun 2019 ylimääräinen ktk-tilaisuus:
18 + 18 + 18 + 18 = 72p. KTK-II
18 + 18 + 18 + 18 = 72p. KTK-II
30.4.2019 VSR: suomenhevosten rotunäyttely - II-palkinto 30.3.2019 NJ: Kadon Kartano - irtoSERT (päätuomari: Lissu T.) |
ERJ - sijoituksia 36, joista voittoja 6
15.04.2019 - 100cm - Ristikallio - 3/50
22.04.2019 - 100cm - Ristikallio - 7/50 23.04.2019 - 100cm - Ristikallio - 6/50 05.05.2019 - 110cm - Lupsakan Suomenhevoset - 1/30 08.05.2019 - 110cm - Lupsakan Suomenhevoset - 3/30 08.05.2019 - 110cm - Lupsakan Suomenhevoset - 5/30 03.07.2019 - 110cm - Syyn Kartano - 6/40 11.07.2019 - 110cm - Syyn Kartano - 3/40 12.07.2019 - 110cm - Syyn Kartano - 4/40 21.07.2019 - 110cm - Syyn Kartano - 1/40 23.07.2019 - 110cm - Syyn Kartano - 4/40 24.07.2019 - 110cm - Syyn Kartano - 5/40 27.07.2019 - 110cm - Syyn Kartano - 3/40 29.07.2019 - 110cm - Syyn Kartano - 3/40 04.08.2019 - 110cm - Hiivurin Suomenhevoset - 6/48 05.08.2019 - 110cm - Lupsakan Suomenhevoset - 2/30 05.08.2019 - 110cm - Lupsakan Suomenhevoset - 3/30 08.08.2019 - 110cm - Lupsakan Suomenhevoset - 5/30 08.08.2019 - 110cm - Hiivurin Suomenhevoset - 1/48 12.08.2019 - 110cm - Lupsakan Suomenhevoset - 3/30 |
14.08.2019 - 110cm - Hiivurin Suomenhevoset - 4/48
18.08.2019 - 110cm - Lupsakan Suomenhevoset - 5/30 18.08.2019 - 110cm - Hiivurin Suomenhevoset - 6/48 19.08.2019 - 110cm - Hiivurin Suomenhevoset - 4/48 23.08.2019 - 110cm - Hiivurin Suomenhevoset - 5/48 30.08.2019 - 110cm - Hiivurin Suomenhevoset - 1/48 02.08.2019 - 110cm - Kilpailukeskus Lupin - 1/41 09.08.2019 - 110cm - Kilpailukeskus Lupin - 2/41 04.10.2019 - 110cm - Mörkövaara - 4/50 09.10.2019 - 110cm - Mörkövaara - 6/50 20.01.2020 - 110cm - Kilpailukeskus Lupin - 4/65 05.06.2021 - 110cm - Hiivurin Suomenhevoset - 5/60 10.06.2021 - 110cm - Hiivurin Suomenhevoset - 3/60 16.06.2021 - 110cm - Hiivurin Suomenhevoset - 1/60 19.06.2021 - 110cm - Hiivurin Suomenhevoset - 5/60 22.06.2021 - 110cm - Hiivurin Suomenhevoset - 7/60 |
VIRTUAALIHEVONEN - A SIM-GAME HORSE
I rakennekuva & punataustainen pääkuva: Narien vapaat
II rakennekuva: VRL-04373
kaikki muut kuvat: kuvaaja ei halua nimeään mainittavan
I rakennekuva & punataustainen pääkuva: Narien vapaat
II rakennekuva: VRL-04373
kaikki muut kuvat: kuvaaja ei halua nimeään mainittavan